Avainsana:
kunnat (Tyhjennä)
Kuntien työvoimapula pahenee entisestään, jos työehdot eivät houkuta ammattilaisia julkisen sektorin töihin, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine muistuttaa. Kuntatalouden tukala tilanne helpottaa tuntuvasti, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille.
Julkinen sektori ei ole kvartaaleissa tarkasteltavaa palvelutoimintaa, vaan sillä on paljon syvempi merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Perusasiat on palautettava mieleen myös nyt, kun pohditaan kuntien ja tulevien maakuntien rahoitusta sekä neuvotellaan julkisen sektorin työehtopimusta.
Oulun kaupunki on teettänyt Perlacon Oy:llä arvioinnin talouden sopeuttamisen keinoista. Raportti on karua luettavaa. Esitetyt toimenpiteet kurjistavat sekä kaupunkilaisten palvelut että vaarantavat työrauhan.
Kuinka ambulanssi pääsee sairaalaan, jos tietä ei ole aurattu? Miten kunnan vesihuolto on järjestetty niin, että kaikilla on puhdasta vettä aina saatavissa? Kunta-alan teknisissä tehtävissä tehdään tärkeää työtä, joka pitää yhteiskunnan rattaat liikkeessä. Siksi on tärkeää, että alan vetovoimaan kiinnitetään huomiota sopimusneuvottelujen yhteydessä.
Kuntien tilanteesta on piirtynyt synkeä kuva viime aikoina mediassa, mutta valoakin pilkahtelee jo tunnelin päässä: Kuntien rahoitusasema tulee hieman helpottumaan ensi vuoden aikana. Sen vuoksi nyt ei kannata painaa paniikkinappulaa vaan katsoa tilannetta jo pidemmälle, toteaa JHL:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Vesa Mauriala.
Lukuisat ulkoistamissuunnitelmat ja työehdoilla kikkailu vähentävät jo julkisen sektorin vetovoimaisuutta. Kilpailukykyä ei lisätä palkkoja dumppaamalla, ammattilaiset tarvitsevat aitoa arvotusta tärkeälle työlleen, JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen sanoo.
Laadukkaampia palveluja kuntalaisille vai yt-neuvotteluja? Lisää hoitajia vai sama työ pienemmällä porukalla? Työtä omana tuotantona vai ulkoistettuna? Vaikka kuntien valtionosuudet ovat kasvamassa, ei kuntien yt-neuvottelubuumi ole kuitenkaan hidastunut.
JHL on 20.9. lähettänyt vuoden kolmannen sähköisen kirjeen Suomen kuntapäättäjille. Postituslistalla on noin 7 500 valtuutettua/varavaltuutettua. Kirje lähetetään kuntapäättäjille neljä kertaa vuodessa.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n terveiset budjettiriiheen: kuntatalous on turvattava, sote-uudistus vietävä maaliin ja laki maakuntien verotusoikeudesta säädettävä.
Jos kunnassa tai kaupungissa tehdään säästöjä ja tuijotetaan vain yhtä mittaria – kustannuksia – mennään helposti metsään. Kunnan elinvoimaisuus ei kasva, mikäli työttömien määrä alueella kasvaa, toteaa erityisasiantuntija Johanna Värmälä.
Vähemmän rahaa hoivaan ja varhaiskasvatukseen. Paineita ryhmäkokojen suurentamiseen sekä palvelujen ulkoistamisiin taloudellisista syistä. Muun muassa tällaisia haasteita kuntiin on tullut valtionosuuksien leikkausten myötä. Seuraavassa laskusuhdanteessa kuntien palvelut ovat todella vaarassa, mikäli valtionosuuksia ei kasvateta.
Kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat tulevalla hallituskaudella yhä valmiita edistämään työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden parantamista. Pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää vakaata ja ennustettavaa kuntataloutta.
JHL vaatii, että kuntatyönantajien on oma-aloitteisesti korjattava KVTES:n piirissä olevien henkilöiden virheellisesti alennetut palkat. Tarkistus on tehtävä heti eikä odottaa, että työntekijä vaatii tarkastamaan palkkansa. Työnantajilla on tiedot tehdyistä alennuksista ja ne on käytävä läpi yhdessä luottamusmiesten kanssa.
Mikäli budjettiesitys toteutuu, merkitsee se kuntien aseman heikentymistä entisestään ja julkisesti tuotettujen palvelujen tarkoituksellista alasajoa. JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vaatii kuntien valtionosuuksien leikkausten perumista.
KT Kuntatyönantajat sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ovat päättäneet ryhtyä valmistelemaan työn murroksen käsittelyä ja pitkäjänteistä seurantaa kunta-alalla.