Avainsana:
JHL-blogi (Tyhjennä)
Ajatus siitä, että Suomesta tulisi Pohjolan Japani, jossa Suomen kaltainen avoin talous sulkeutuu ulkomaailmalta, on katastrofaalinen. Suomen väestörakenteen muutos uhkaa pahimmissa skenaarioissa vakavasti maamme taloudellista kasvua. Tämä negatiivinen kierre on välttämättä katkaistava. Ilman taloudellista kasvua ei rahoiteta tulevaisuuden hyvinvointipalveluita.
Tänään 16.3. vietetään valtakunnallista varhaiskasvatuksen teemapäivää varsin paljon lupaavalla otsikolla ”Varhaiskasvatuksesta vahvat juuret tulevaisuuteen”. Varhaiskasvatus ja sen tekijät todellakin luovat sitä perustaa, jonka tulisi kantaa pitkälle lapsen elämässä. Mitä kaikkea se mahtaa tänä haastavana aikana vaatia?
On vain hetki siitä, kun raahasin omia kurahousukansalaisiani kivan päivän jälkeen päiväkodista kotiin. Vielä vajaa kymmenen vuotta sitten ei tarvinnut olla huolissaan siitä, onko kukaan ehtinyt ottamaan syliin, jos joku asia kovasti harmitti. Tai auttamaan kumisaappaat oikeisiin jalkoihin.
Ihmisellä on oikeus yksityisyyteen työpaikalla. Jokaisen pitää voida olla oma itsensä seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään riippumatta.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on ihmetellyt julkisuudessa ollutta keskustelua ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palkkojen jälkeenjääneisyydestä. Sama tauti kalvaa koko kunta-alaa.
Teknisen sopimuksen neuvotteluissa KT jakoi uudet sopimustekstit viime viikolla. Sopimusteksteissä oli vain tekniset muutokset. Teksteissä ei otettu kantaa tämän sopimuskierroksen varsinaiseen neuvottelutulokseen. KT ei myöskään esittänyt omia yksiköityjä neuvottelutavoitteita lukuun ottamatta pelastusalaa.
Jo pitkään kirkon alan palkkakehitys on ollut koko julkisen sektorin vaisuinta. Ala onkin jäänyt esimerkiksi kunta-alasta selvästi jälkeen. Kirkon alan ansiokehitys tarvitsisi piristysruiskeen, jotta alalla työskentelevien ihmisten ostovoima säilyisi edes nykyisellä tasolla.
Työnantaja haluaa pidentää pelastusalalla työskentelevien työaikaa ilman korvausta. Pelastusalalla olisi siis tarkoitus teettää ilmaista työtä ja jopa lisätä sen määrää. Neuvotteluissa JHL on sanonut tälle jyrkästi ei. Palomiehen peruspalkka ilman lisiä on noin 2 106 euroa kuukaudessa. Onko tämä vähän vai paljon?
Hankintalain uudistus tähtää entistä vastuullisempiin julkisiin hankintoihin. Julkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli sekä ympäristövastuullisuuden että hankintojen laadun varmistamisessa. Julkisyhteisöjen tulee entistä vahvemmin olla näiden asioiden edelläkävijä.
Kunta-alan työ- ja virkaehtoneuvottelut käynnistyvät 11. tammikuuta pääneuvotteluryhmän tapaamisella. Nykyiset sopimukset päättyvät helmikuun lopussa. Luvassa on taatusti värikäs ja monenlaisia käänteitä sisältävä alkuvuosi, niin paljon odotuksia eri osapuolet ja muutkin tahot ovat neuvottelupöytään ladanneet.
Ilmastonmuutos ja ammattiliitot – millaisia mielikuvia tämä sanapari herättää? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa ammattiliittoon – tai ammattiliitto ilmastonmuutokseen? Kuva alkaa hahmottua, kun ensin kysytään, että miten ilmastonmuutos vaikuttaa työhön.
Julkiset palvelut ovat suomalaisille tärkeitä ja ammattiyhdistystoiminta koetaan laajalti suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan takaajaksi. JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kannustaa äänestämään kuntavaaleissa työntekijöiden asemaa ymmärtävää ehdokasta.
Lastensuojelulakia päivitettiin viime vuonna rajoitustoimenpiteiden osalta – mikä on herättänyt keskustelua julkisuudessa. Osa laitoksissa työskentelevistä ammattilaisista kokee, että muutoksissa ollaan menty ojasta allikkoon. Heidän mielestään laki ei tuo ammattilaisille työkaluja, joilla he pystyisivät suojelemaan lasta tältä itseltään.
Kotihoidon asiakasmäärän nopea kasvu ja asiakkaiden tarpeiden lisääntyminen ovat panneet kotihoidossa työskentelevät koville. Tekijöitä on liian vähän ja hoivatyön laatu heikkenee. Kun työntekijät eivät saa tehdä laadukasta työtä, siitä kärsivät asiakkaat.