Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n mielestä vammaispalvelulain luonnoksessa on paljon hyviä parannuksia ja selkeytyksiä voimassa olevaan lainsäädäntöön verrattuna. Uusi laki pitäisi hyväksyä nopeasti.
JHL:n mukaan uudet Kevaa koskevat säännökset tukevat työntekijöiden työssä jaksamista ja samalla työurien pidentämistä.
JHL puoltaa karsivien pääsy- ja soveltuvuuskokeiden lisäämistä ammatilliseen koulutukseen. Standardoidut soveltuvuuskokeet lisäisivät asiakas- ja potilasturvallisuutta ja opiskelemaan pyrkivien oikeusturvaa. Liiton mielipide käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriölle annetusta lausunnosta.
Hallitus kaavailee muutosta asetukseen, joka koskee lastenhoitajien kelpoisuuteen johtavia opintoja. JHL näkee muutoksessa paljon hyvää. Ongelmana on se, että asetusluonnoksesta on jätetty pois osa tutkinnoista, joilla nykyään saa pätevyyden lastenhoitajaksi.
Hallituksen esitys työaikalaiksi lisäisi jaksotyötä ja säännöllisiä yötöitä. JHL muistuttaa lausunnossaan, että jaksotyö lisää sairastumisriskiä. Myöskään yötyön käyttöä ei ole syytä lisätä.
Julkisen alan Unioni JAU ehdottaa, että Kevan tulisi seurata, miten työkyvyttömyyden vähentämiseksi järjestettävät palvelut tehoavat.
Hallitus esittää tartuntautilakiin muutoksia, jotka koskevat muun muassa työntekijöiden rokotesuojaa. JHL kannattaa muutosta. Laki on aiheuttanut paljon ongelmia influenssarokotuksiin liittyvissä tapauksissa.
JHL esittää lausunnossaan, että sosiaali- ja terveysalan opintoihin liittyvien harjoittelun korvauksia laajennettaisiin. Asia liittyy niin kutsutun järjestämislain muutoksiin, joita hallitus on valmistellut.
Hallitus esittää virkasuhteisten työntekijöiden työehtoihin useita muutoksia. Viranhaltijoita edustavat liitot vastustavat työnantajan takaisinottovelvoitteen lyhentämistä ja koeajan pidentämistä. Julkisen alan unioni JAU, Juko ja Pardia antoivat lakiehdotuksesta yhteisen lausunnon syyskuussa.
JHL on asiakasmaksulain uudistamisen kannalla. Lailla pitäisi säätää muun muassa maksuttomista terveyskeskuslääkäripalveluista, hoiva-asumisen maksujen yhdenmukaisuudesta ja palveluasumien maksujen enimmäismäärästä.
JHL muistuttaa lausunnossaan, että opiskelijoiden tasa-arvoinen kohtelu ei saa romuttua uuden yliopisto- ja ammattikorkeakoululain myötä. Koulutukseen eri väyliä pitkin hakeutuvia ei pidä asettaa keskenään eriarvoiseen asemaan. Samaten julkista ja yksityistä sektoria on kohdeltava tasa-arvoisesti ja arvioitava julkisen sektorin työntekijöiden täydennyskoulutusmahdollisuudet.
JHL tyrmää lausunnossaan hallituksen esityksen omaehtoisen työnhaun mallin eli ns. aktiivimalli 2:n. Esitykseen liittyy merkittäviä epäkohtia eikä sitä yksinkertaisesti voi kannattaa. Henkilökohtainen apu ei ole riittävää, työllistymisen seuraaminen vajavaista ja jo työsuhteessa olevat - esimerkiksi osa-aikaisessa työssä olevat - pakotettaisiin hakemaan töitä.
JHL sanoo lausunnossaan, ettei alle 20 hengen yrityksissä työntekijästä johtuvia irtisanomisperusteita ole tarvetta muuttaa. Nykyinen irtisanomisen suoja ei ole Suomessa kansainvälisesti vertailtuna tiukka eikä irtisanomiskynnyksen madaltamisella ole vaikutusta työllisyyteen.
JHL:n mielestä varhaiskasvatuksen asetusta on täydennettävää niin, että varhaiskasvatuksen lastenhoitajaksi olisi kelpoinen myös se, joka on suorittanut perhepäivähoitajan ammattitutkinnon,
JHL ehdottaa että Liikenne- ja viestintävirasto perustetaan, Väylävirasto aloittaa toimintansa ja liikenteenohjausyhtiö perustetaan vasta samassa yhteydessä maakuntien kanssa. Uuden viraston aloitusajankohta tulee henkilöstösiirtojen ja sopimusten neuvottelun kannalta erittäin nopeasti vastaan. Eriaikainen valmistelu vaarantaa henkilöstön yhdenvertaisen kohtelun.
Julkisen alan unioni JAU ehdottaa lausunnossaan kasvupalveluista ja aluiden kehittämisestä, että henkilöstölle tulee maakuntauudistuksen yhteydessä vuoteen 2025 asti ulottuva irtisanomissuoja. Myös henkilöstön lisäeläketurvasta on huolehdittava. Julkisen alan unionin jäseniä ovat JHL ja Jyty.
Kasvatus- ja ohjausalan tutkintoja uudistetaan. Nyt vuorossa on ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon päivittäminen. Alan perustutkinnosta poiketen kasvatuksen ja ohjauksen ammattitutkinto ei sisällä tutkintonimikkeitä. JHL pitää tätä ongelmallisena ja esittää lausunnossaan kahta tutkintonimikettä.
JHL:n mielestä perusteiden suurin rakenteellinen ongelma on se, että tutkintoon voi sisällyttää osia mistä tahansa toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta. JHL:n mielestä valinnaisuus pitää rajata vain sellaisiin osiin, jotka liittyvät johtamiseen tai esimiestyöhön.
JHL:n mielestä nyt luonnosvaiheessa olevan liiketoiminnan ammattitutkinnon perusteita pitää tiivistää, jotta ne olisivat yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Myös valinnaisia tutkinnonosia on liikaa. Erityisammattitutkintoon liitto kaipaa johtamisnäkemykseen myös ihmisten johtamista asioiden johtamisen rinnalle. Nykyisessä luonnoksessa tämä puuttuu lähes kokonaan.
JHL vaatii lausunnossaan valtiota varaamaan riittävät resurssit siihen, että maakuntiin siirtyvän henkilöstön palkat harmonisoidaan.
Ruokapalvelun ammattitutkinnon osat ovat JHL:n mielestä loogiset ja tiiviit. Sen sijaan ammattitaitovaatimusten suorituskriteerit ovat aivan liian yksityiskohtaisia ja suorastaan rönsyileviä. JHL esittää toiminnan kriteereiden vähentämistä ja niiden tiivistämistä laajemmiksi kokonaisuuksiksi.
Pelastualan koulutuksen kehittämistä koskevassa lausunnossaan JHL korostaa sitä, että alalta aikaisemmin hankittu osaaminen otettaisiin huomioon entistä paremmin. Liitto toivoo myös useammanlaisia koulutuspolkuja, joiden alvulla pelastusalalla toimivat voivat laajentaa ammattitaitoaan ja edetä urallaan.
Lausunnossaan Julkisen alan unioni JAU kiinnittää huomion erityisesti henkilöstön asemaan liittyviin kysymyksiin. Unionin mielestä lakiin pitää kirjata henkilöstön työsuhteen irtisanomissuoja vuoteen 2025 saakka ja muutosturvaohjelma. Lisäksi huomio pitäisi kiinnittyä tasa-arvoon ja palveluketjujen ehjänä säilymiseen.
JHL esittää lausunnossaan, että varhaiskasvatuslain henkilöstörakennetta ja lastentarhanopettajan kelpoisuutta käsittelevät esitykset on valmisteltava uudelleen. Nykyinen esitys lähes puolittaisi lastenhoitajien määärän ja huonontaisi sosionomien mahdollisuutta työskennellä lastentarhanopettajina. Kelpoisuusehtojen kiristäminen myös lisäisi työvoimapulaa.