Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n edustajisto vaatii, että verovaroin tuotetut hyvinvointipalvelut on järjestettävä ja pääosin tuotettava julkisen sektorin toimesta. Verot on maksettava Suomeen. Voittokatosta on säädettävä laki sote-alalle.
Työn teettämisen uudet muodot uhkaavat työntekijöiden oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja työterveyshuoltoon, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine muistuttaa vappupuheessaan. Ongelmiin pitää puuttua tiukasti lainsäädännöllä, sillä osa alustoilla toimivista työnantajista kiertää velvoitteitaan.
Nykymuotoinen laki rikkoo toimivan varhaiskasvatusmallin. Lisäksi se uhkaa tuoda alalle samaan aikaan massatyöttömyyttä ja huutavan pula osaavista ammattilaisista.
Suomalainen varhaiskasvatus on laajasti perheiden arvostama peruspalvelu, joka on arvioitu maailman parhaaksi. Palvelu on nykyisin luonteva osa sivistyspalveluiden kokonaisuutta, mutta palvelun juuret ovat syvällä sosiaalipalveluissa. Kasvatus, hoito ja opetus ovat edelleen käytettyjä peruskäsitteitä, joiden paino ja järjestys ovat viime aikoina eläneet, kun on pohdittu palvelun painopisteitä.
JHL:n ja Esperi Care –hoivaketjun väliset keskustelut ovat tuottamassa tulosta. Esperi käynnistää keväällä oppisopimuskoulutuksen, jonka tarkoituksena on kouluttaa lisää hoiva-avustajia. Alalla tarvitaan kipeästi lisää resursseja. JHL kuitenkin muistuttaa, että lähihoitajien työtehtäviä ei saa siirtää hoiva-avustajille.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii kuntien vakavien rahoitusongelmien ratkaisemista välittömästi uuden hallituskauden aluksi.
JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen odottaa, että tuleva hallitus ottaa varhaiskasvatuslain henkilöstörakenteen uuteen käsittelyyn. Lisäksi liitto vaatii koulutusleikkausten perumista. Tulevia eduskuntavaaleja JHL:n toimialajohtaja pitää palveluvaaleina.
Uusi työaikalaki laajentaa jaksotyön ja yötyön soveltamista naisvaltaisilla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen aloilla. Laajennus vaikeuttaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, pienentää ansioita ja sallii palkkakikkailun, toteaa JHL.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on tyytyväinen, että sote-uudistus ei toteudu nykyhallituksen ehdottamassa muodossa. Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut pitää uudistaa niin, että terveyserot kapenevat ja päävastuu palveluista säilyy julkisella sektorilla.
Julkisella sektorilla pitää jatkossakin olla päävastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta, Julkisten ja hyvinvointialan liitto JHL vaatii. Alan yrityksille pitää asettaa tiukka voittokatto ja yritysten valvontaan on saatava lisää rahaa.
Julkinen keskustelu vanhustenhoidon tilasta on käynyt kuumana viikkoja. Erityisesti hoitajamitoitus on noussut esiin. Muu henkilöstö on jäänyt vähemmälle huomiolle, vaikka sen rooli hoitoketjun osana on merkittävä, Julkisen alan unioni JAU muistuttaa.
Kuntien ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmät kannattaa yhdistää, koska työtätekevät ikäluokat pienentyvät jatkossa samalla kun väestö vanhenee. Erityisesti kuntien eläkevakuutuksiin on jatkossa vaikea löytää riittävästi rahaa, jos kuntien eläkkeistä vastaava Keva jatkaa toimintaansa yksin.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii luomaan pikaisesti lastenhoitajille koulutuspolut varhaiskasvatuksen opettajiksi. Alalla on samaan aikaan uuden varhaiskasvatuslain myötä sekä suuri joukko työttömyysuhan alaisia lastenhoitajia että työvoimapula.
Yksityisissä päiväkodeissa ei aina pystytä hoitamaan lapsia kunnolla, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kertoo. Pahimmillaan henkilökunnan on vaikea huolehtia edes siitä, että lapsilla on riittävästi ruokaa ja vaipat pystytään vaihtamaan. Ongelmat johtuvat siitä, että yritykset eivät ota kaikkiin vuoroihin riittävästi henkilökuntaa.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer vaativat vanhustenhoidon hoitajamitoitusta lakiin. Liitot vaativat myös sanktioita lain noudattamatta jättämisestä.
Suomeen tarvitaan nykyistä tarkempi lainsäädäntö siitä, millä ehdoilla julkisia palveluita tuottavat yritykset toimivat. Lainsäädäntö koskisi esimerkiksi yrityksiä, jotka tarjoavat terveydenhoitoa, sosiaalipalveluita ja varhaiskasvatusta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL linjaa.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL vaatii ottamaan laatukriteerit ja hoivamitoituksen etusijalle sotepalveluiden kilpailutuksissa. Kuntien rahoitus on varmistettava, jotta niillä on aito mahdollisuus hankkia laadukasta ja turvallista palvelua.
Yli puolet Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kyselyyn vastanneista työntekijöistä pitää täydennyskoulutusta itselleen välttämättömänä tai erittäin tarpeellisena. Siitä huolimatta alle puolet vastaajista oli päässyt viime vuoden aikana koulutukseen niin, että koulutusajalta maksetaan palkkaa.
JHL ryhtyy heti alkuvuodesta tarjoamaan työttömille jäsenilleen ammatillisia valmiuksia ja digitaitoja parantavaa koulututusta. Huhtikuun alusta koulutustarjonta laajenee esimerkiksi verkkokoulutukseen. Maksuttomat kurssit täyttävät aktiivimallin vaatimukset, jolloin työttömyyskorvauksesta ei leikata 4,65 prosenttia.
Työelämän muutos heijastuu työsuhteiden luonteen ja työaikojen vaihteluna. Tämän vuoksi Sivistystyönantajat (Sivista), OAJ, JYTY ja JHL sopivat yhdessä tekevänsä kyselyn yksityisen opetusalan hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön erilaisia työaikoja ja työsuhteita käsittelevän työryhmän työn pohjaksi.
Kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat tulevalla hallituskaudella yhä valmiita edistämään työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden parantamista. Pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää vakaata ja ennustettavaa kuntataloutta.
Kunta-alan työntekijät kokevat työssään entistä useammin väkivaltaa tai sen uhkaa, paljastaa Kevan tuore tutkimus. JHL muistuttaa, että vastuu työsuojelusta on työnantajalla. Väkivalta työpaikoilla on saatava loppumaan.
Kunta-alan pääsopijajärjestöjen ja KT Kuntatyönantajien tavoite on, että tulevalla hallituskaudella varmistetaan kuntien ja mahdollisten maakuntien talouden vakaa ja ennustettava kehitys.
Pohjoisen Suomen sairaanhoitopiirit ovat ensi vuonna järjestämässä toimintaansa uudella osuuskuntamallilla. Myös Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä valmistellaan osuuskuntamallia. Kunta-alan pääsopijajärjestöt vaativat, että työntekijöiden lisäeläkkeet turvataan muutoksen yhteydessä.