– Neuvotteluasetelmat ovat sen verran jumissa, että kaikkien osapuolten mielestä on nyt hyvä saada ulkopuolista näkemystä, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
JHL vaatii viranomaisilta toimia varhaiskasvatuksen työntekijöiden suojaamiseksi. Lapsiryhmien yhdistäminen luo uusia riskejä koronavirustartuntojen leviämiselle.
Viime viikolla keskeytyneitä kunta-alan tes-neuvotteluita on jatkettu tiistaista lähtien tiiviiseen tahtiin pitkin viikkoa, myös tänään sunnuntaina 29.3. Neuvotteluita on siirrytty käymään etäyhteyksin koronaviruspandemian vuoksi.
Kun sairaalan henkilökunta joutuu turvautumaan tuubihuiveihin suojatakseen itseään ja muita tartunnalta, on työnantajan korkea aika kantaa vastuunsa, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat katkenneet Tehyn ja Superin esittämiin epärealistisiin vaatimuksiin.
Koronavirustilanteen vakavuuden takia JHL olisi valmis tekemään tavallista lyhyemmän työehtosopimuksen.
Neuvottelutulos on vielä menossa osapuolten hallintojen hyväksyttäväksi, minkä jälkeen siitä tiedotetaan tarkemmin.
Julkisen sektorin työntekijät tarvitsevat poikkeustilanteessa työrauhan. He ovat ansainneet merkittävät palkankorotukset ja jäähyväiset kiky-tunneille, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
Neuvottelutulos poikkeaa yleisestä tilanteesta koronavirustilanteesta johtuen. Kiky kuopataan ja sopimuskausi on 12+12 kuukautta.
JHL ja Suomen Merimies-Unioni aloittavat ylityö- ja vuoronvaihtokiellon Suomen Lauttaliikenteen losseilla. Kielto ulottuu kaikkiin losseilla tehtävään ja niihin liittyvään työhön.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL suhtautuu vakavasti koronaviruksen aiheuttamaan uhkaan ja on ryhtynyt liittona moniin turvaamistoimiin, jotta kenenkään henki tai terveys ei vaarantuisi. Noudatamme työturvallisuuslain ja tartuntatautilain velvoitteita sekä terveysviranomaisten ja maan hallituksen antamia suosituksia. Ihmisten terveys ja hyvinvointi ovat aina etusijalla.
JHL tavoittelee kuntiin palkkaohjelmaa, jossa keskityttäisiin korottamaan nais- ja matalapalkkaisten alojen tehtäväkohtaisia palkkoja. Alojen vetovoimaa on parannettava, jotta työntekijöitä löytyisi. Peräti kolmasosa kuntien työntekijöistä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.
Työnantaja ei ole osoittanut halukkuutta kannustavan palkkausjärjestelmän luomiseen.
Palkankorotukset noudattavat yleistä linjaa. Työehtosopimus on vielä menossa osapuolten hallintojen hyväksyttäväksi.
Hyvinvointivaltiossa työllisyyttä on hoidettava ihmistä varten, ei päinvastoin. Työehtojen heikennysten sijaan tarvitaan satsauksia aikuisten osaamiseen ja vuorotteluvapaajärjestelmän elvytystä, JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen muistuttaa.
Ylityökielto alkaa perjantaina 28. helmikuuta ja on voimassa toistaiseksi.
Lakimuutos pakottaa työntekijät luopumaan heille luvatusta pääsystä eläkkeelle tietyssä iässä.
Ylityö- ja vuoronvaihtokielto ulottuu kaikkiin rautatiealan työehtosopimukseen liittyviin töihin.
KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt päättivät viime neuvottelukierroksen yhteydessä selvittää erot kuntasektorin ja yksityisen sektorin palkoissa ja muissa työvoimakustannuksiin vaikuttavissa palvelussuhteen ehdoissa. Nyt valmistunut selvitys keskittyy tilastollisiin, laatuvakioituihin palkkaeroihin. Muiden työvoimakustannuserojen (ml. vuosilomat) selvittäminen on vielä kesken.
Kuntien työvoimapula pahenee entisestään, jos työehdot eivät houkuta ammattilaisia julkisen sektorin töihin, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine muistuttaa. Kuntatalouden tukala tilanne helpottaa tuntuvasti, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille.
Kuntien ja valtion on pikimmiten laadittava koulutussuunnitelmat, jotka turvaavat henkilöstön riittävyyden kaikissa tehtävissä, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
Ylimitoitettua säästötavoitetta tavoitellaan irtisanomisilla.
Valtion pääsopijajärjestöt Ammattiliitto Pro, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kertoivat tänään 7. helmikuuta neuvottelupöydässä sopimuskierroksen tavoitteensa.
Kehitysvammaisten ihmisten laitosasuminen on vähentynyt merkittävästi viime vuosina ja yhä useampi vammainen asuu tavallisella asuinalueella. Keskeiseen rooliin alan työssä on noussut vammaisten ihmisten itsemääräämisen ja päätöksenteon tukeminen, joten myös ohjaajien vuorovaikutustaidot ovat yhä keskeisemmässä roolissa, selviää Kehitysvammaliiton tuoreesta tutkimuksesta.