Sote- ja maakuntauudistus

Pitkään valmisteltu ja moneen kertaan aiemmin kaatunut sote-palvelujen uudistaminen on saatettu päätökseen. JHL pitää uudistuksen pääperiaatetta hyvänä. Tavoitteena on varmistaa palveluiden riittävät ja yhdenvertaiset palvelut kaikille sekä kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja. Uudistuksen toivotaan myös osaltaan auttavan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulaan.

Sote- ja maakuntauudistusta on yritetty tehdä jo useamman hallituskauden ajan. Yritykset ovat sisältäneet erilaisia malleja, mutta niissä on aina ollut sellaisia elementtejä, jotka ovat osoittautuneet liian vaikeiksi toteuttaa. Pääministeri Sanna Marinin esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi on hallinnollisesti aiempia malleja kevyempi ja siksi se saatiin eduskunnassa hyväksyttyä toisin kuin aiemmat yritykset. Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa 1.1.2023, jolloin kuntien vastuu sote-palveluista päättyy ja nämä siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle.

Sote- ja maakuntauudistus koetaan laajasti tarpeelliseksi. Suurimpana syynä uudistuksen tarpeeseen on ikärakenteemme, mikä lisää väestön ikääntyessä hoivapalvelujen kysyntää ja lisää työvoimapulaa, koska nuoremmat ikäluokat pienenevät. Kun tähän vielä yhdistetään kuntien haastava taloudellinen tilanne, on pidetty tärkeänä sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa yksittäistä kuntaa laajempi taho.

Päävastuu julkisella sektorilla

Päävastuu sote-palveluiden tuottamisesta tulee olemaan julkisella sektorilla. Muut toimijat voivat hyvinvointialueen päätöksen mukaisesti tarvittaessa täydentää palveluja.

Yksityinen ja kolmas sektori tulevat edelleen olemaan vahvasti mukana sote-sektorilla, mutta hyvinvointialueella on kuitenkin oltava riittävä oma palvelutuotanto, jotta se voi kaikissa tilanteissa myös itse vastata palveluiden saatavuudesta. Näin ollen kokonaisulkoistuksia ei jatkossa voi tehdä.

JHL on koonnut tiiviin esityksen siitä, mitä sote-uudistus pitää sisällään ja miten se etenee. Katso tästä:

Sote-uudistuksen eteneminen - JHL:n kooste (pdf, 266 kt)

Lue JHL:n tiedotteet ja lausunnot sote- ja maakuntauudistuksesta tästä

Hyvinvointialueet päättävät palveluista

Hyvinvointialueita on yhteensä 21 ja lisäksi palveluista vastaavat Helsinki sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS (tulevaisuudessa HUS-yhtymä).

Kullekin hyvinvointialueelle valitaan aluevaltuusto nykyisen kunnanvaltuuston tapaan. Ensimmäiset aluevaalit pidetään tammikuussa 2022.  Valtuusto tulee käyttämään hyvinvointialueella ylintä päätösvaltaa ja päättää siitä, miten sote-palvelut alueella järjestetään. Myös pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueelle.

Millainen on tulevaisuuden hyvinvointialue?

Hyvinvointialueen valtuusto vastaa alueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Kullakin hyvinvointialuellaan on aluestrategia, johon palvelut perustuvat.

Hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa alueen hallitus, joka vastaa myös alueen valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta.

Hyvinvointialueen pakolliset toimielimet ovat:

  • valtuusto
  • hallitus
  • Tarkastuslautakunta
  • Kansalliskielilautakunta.

Lisäksi hyvinvointialue voi asettaa lautakuntia, johtokuntia ja niiden jaostoja. Valtuusto arvioi, miten alue organisoidaan.

Hyvinvointialue tytäryhteisöineen muodostaa hyvinvointikonsernin. Alueen organisaation toimintaa ohjataan hallintosäännöllä ja muilla valtuuston päätöksillä.

Mistä kunnat tulevaisuudessa vastaavat?

Kunnat vastaavat jatkossakin kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hyvinvointialueiden tehtävänä on tukea kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä työssä.

Kuntien päätösvallassa olevat asiat vaikuttavat asukkaiden hyvinvointiin, osallisuuteen, työllistymiseen ja toimintakykyyn. Niitä ovat muun muassa varhaiskasvatus ja koulutus, ravitsemispalvelut, liikunta- ja kulttuuripalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt. Lisäksi kunnilla on mahdollisuus toimia sote-palvelujen tuottajina tiettyjen reunaehtojen mukaisesti. Kunta voi tuottaa sote-palveluja omalla verorahoituksellaan tai hyvinvointialueen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa

Henkilöstön osalta sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen uudistus tarkoittaa isoja muutoksia. Kun palveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille, vaihtuu samalla lähes 200 000 ihmisen työnantaja. Tämä tarkoittaa sitä, että

  • nykyisin kunnissa sote-tehtävissä tai pelastustoimessa työskentelevien henkilöiden työnantaja vaihtuu
  • tukipalveluiden osalta ne tehtävät, joissa sote-palveluiden osuus on vähintään 50 % siirtyvät myös suoraan hyvinvointialueille. Tämän määrittelyn tekee syksyn aikana kunkin hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE)
  • muutos tapahtuu liikkeenluovutuksena eli henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä hyvinvointialueen palvelukseen.

JHL edellyttää, että muutos tehdään hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Henkilöstöä on kuultava ja muutostilanteiden valmisteluun on varattava riittävästi aikaa yhteistoiminnan periaatteita noudattaen.

Myös palkkaharmonisointi on tehtävä kohtuullisessa ajassa. Sote-uudistus on henkilöstölle suuri ponnistus ja onnistuneella toteuttamisella on suuri merkitys siinä, miten henkilöstöä jatkossa alalle saadaan.

JHL on tukena muutoksessa

JHL on vahvasti mukana sote- ja maakuntauudistuksen työelämään tuomassa muutoksessa. JHL näkyy työpaikalla jäsenten rinnalla yhdistyksen kautta.

JHL tarjoaa yhdistyksille eväät ja keinot toimia paikallisina edunvalvojina.

Tarpeen mukaan JHL:läinen voit kääntyä häntä edustavan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun puoleen. Henkilöstön edustajilla on oma tärkeä roolinsa alueellisesti  sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluissa.

JHL-opisto kouluttaa jäseniä, yhdistysaktiiveja ja henkilöstön edustajia ajankohtaisista asioista. JHL:n 11 aluetoimistoa ovat myös yhdistysten ja jäsenten apuna ja neuvottelijana. Liittotasolla JHL vaikuttaa lainsäädännön valmisteluun ja osallistuu uudistuksen toimeenpanoon.

Liitolla on 6-sivuinen esite ”Ammattiliitto on tukenasi muutostilanteissa”, jossa kuvataan muutokseen suhtautumista ja kerrotaan, kenen puoleen kannattaa mieltä askarruttavissa kysymyksissä kääntyä. Esite löytyy Materiaalipankin Oppaat-sivulta.

JHL:n vahvuus on joukkovoima. Yksin emme pärjää, mutta yhdessä voimme vaikuttaa.

Seuraa:

Sivustolla käsitellään myös maakuntauudistusta ja sieltä löytyy muun muassa myös usein kysytyt kysymykset -palsta.