Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistuksessa ollaan perustamassa uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus ja siirretään maakunnille uusia tehtäviä.

Hallitus päätti heinäkuussa 2017 jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Eduskunnan käsittelyssä oleviin lakiesityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan 29.6.2017 lausunnon edellyttämät muutokset. Valinnanvapauslain osalta hallitus antaa uuden hallituksen esityksen alkuvuodesta 2018.

Soteuudistus tarkoittaa, että

  • julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille, joita tulee 18
  • sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien työnantaja on maakunnan liikelaitos, tytäryhtiö, yksityinen yritys tai järjestö
  • maakunnat perustavat yhteiset, niiden omistuksessa olevat tukipalveluyhtiöt. Yhtiöt tuottavat toimitila-, henkilöstö-, talous-, tietohallinto- ja ICT-palvelut
  • sairaaloille tulee keskinäinen työn- ja vastuunjako
  • kansalaisten valinnanvapautta palvelujen käyttäjinä lisätään
  • sote-palveluiden rahoittamisesta vastaa valtio
  • uudistuksella tavoitellaan 3 miljardin euron säästöjä julkisesta taloudesta.

Maakuntauudistus tarkoittaa, että

Uusille maakunnille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi

  • sosiaali- ja terveydenhuolto
  • pelastustoimi
  • ympäristöterveydenhuolto
  • maatalous ja maaseudun kehittäminen
  • alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotouttamisen edistäminen
  • alueiden käytön suunnittelu ja ohjaus, maakuntakaavoitus sekä rakennustoiminnan edistäminen
  • kala- ja vesitalous, vesihuollon suunnittelu sekä vesi- ja merenhoito
  • liikennejärjestelmäsuunnittelu ja alueellinen tienpito
  • maakunnallisen identiteetin sekä kulttuurin, osaamisen ja liikunnan edistäminen
  • yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen.
  • lain perusteella annettavat muut alueelliset tehtävät.

Mistä kunta tulevaisuudessa vastaa?

Kunnan päätettäväksi jää monia tehtäviä, joilla on vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin, osallisuuteen, työllistymiseen ja toimintakykyyn. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus, liikuntamahdollisuudet, kulttuuripalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt.

JHL on tukena muutoksessa

JHL on vahvasti mukana sote- ja maakuntauudistuksen työelämään tuomassa muutoksessa. JHL näkyy työpaikalla jäsenten rinnalla yhdistyksen kautta.

JHL tarjoaa yhdistyksille eväät ja keinot toimia paikallisina edunvalvojina. Tarpeen mukaan JHL:läinen voit kääntyä häntä edustavan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun puoleen. Henkilöstön edustajilla on oma tärkeä roolinsa alueellisesti  sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluissa.

JHL-opisto kouluttaa jäseniä, yhdistysaktiiveja ja henkilöstön edustajia ajankohtaisista asioista. JHL:n 11 aluetoimistoa ovat myös yhdistysten ja jäsenten apuna ja neuvottelijana. Liittotasolla JHL vaikuttaa lainsäädännön valmisteluun ja osallistuu uudistuksen toimeenpanoon.

Liitto on myös  tehnyt 6-sivuisen esitteen ”Ammattiliitto on tukenasi muutostilanteissa”, jossa kuvataan muutokseen suhtautumista ja kerrotaan, kenen puoleen kannattaa mieltä askarruttavissa kysymyksissä kääntyä. Esite löytyy Materiaalipankin Oppaat-sivulta.

JHL:n vahvuus on joukkovoima. Yksin emme pärjää, mutta yhdessä voimme vaikuttaa.

Henkilöstö ja sote- ja maakuntauudistus – JHL:n tavoitteet

Henkilöstön siirtyminen kuntien ja kuntayhtymien alaisuudesta maakunnille ja niiden yhteisesti omistamille yhtiöille on henkilöstön asemaan ja tehtävien uudelleen järjestämiseen liittyvä historiallinen muutos.

Siksi on

  • Huolehdittava siitä, että kaikki alan henkilöstöjärjestöt ovat mukana palvelutuotannon suunnittelussa, kehittämisessä ja ohjauksessa.
  • Huolehdittava yhteistoiminnasta kunnissa ja ylikunnallisesti.
  • Noudatettava hyvää henkilöstöpolitiikkaa.
  • Taattava henkilöstön edustajille riittävät vaikutusmahdollisuudet ja riittävästi aikaa muutostilanteiden valmistelussa ja toimeenpanossa.
  • Huolehdittava, että työterveyshuolto sekä työsuojelu osallistuvat hyvien käytäntöjen kokoamiseen ja muutoksen johtamiseen.
  • Säädettävä, että henkilöstön siirtymisessä maakuntien palvelukseen noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta ja liikkeenluovutuksen tunnusmerkkien olemassaoloa ei erikseen tutkita. (Tämä JHL:n vaatimus on sisällytetty maakuntalakiluonnokseen)
  • Noudatettava maakuntien henkilöstöön vastedeskin kunnallisia palvelussuhteita ja sen ehtoja sekä eläkkeitä koskevia järjestelmiä. Toimivat työmarkkinaosapuolten neuvottelusuhteet ja toimintaympäristön pitkäaikainen tuntemus tuovat vakautta ja ennustettavuutta. (Tämä JHL:n vaatimus on sisällytetty maakuntalakiluonnokseen)
  • Harmonisoitava palkka- ja työehdot työnantajan vaihdostilanteissa. Viime kädessä valtion on varattava riittävästi varoja tähän tarkoitukseen.
  • Luotava uudistuksen tueksi muutosturva edistämään henkilöstön uudelleenkouluttautumista ja -sijoittumista.
  • Luotava kannustimia ja tukea työnantajan vaihdostilanteissa sekä työntekijöille että työnantajille.
  • Arvioitava valinnanvapauslainsäädäntöä myös henkilöstön näkökulmasta: miten se vaikuttaa työmarkkinoihin ja henkilöstön työmarkkina-asemaan.

Seuraa:

Sivustolla käsitellään myös maakuntauudistusta ja sieltä löytyy muun muassa myös usein kysytyt kysymykset -palsta

Sote-ja maakuntauudistuksen valmistelu maakunnissa

Seuraa uudistusten valmistelun etenemistä maakunnissa niiden omilla verkkosivuilla.

Alueuudistus- maakuntien yhteystiedot