Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistusta on yritetty tehdä jo useamman hallituskauden ajan. Yritykset ovat sisältäneet erilaisia malleja, mutta niissä on aina ollut sellaisia elementtejä, jotka ovat osoittautuneet liian vaikeiksi toteuttaa. Pääministeri Sanna Marinin esitys sosiaali- ja terveyspalveluden järjestämiseksi on hallinnollisesti aiempia yrityksiä kevyempi.

Sote- ja maakuntauudistus koetaan laajasti tarpeelliseksi. Suurimpana syynä uudistuksen tarpeeseen on ikärakenteemme, mikä lisää väestön ikääntyessä hoivapalvelujen kysyntää ja lisää työvoimapulaa, koska nuoremmat ikäluokat pienenevät. Kun tähän vielä yhdistetään kuntien haastava taloudellinen tilanne, on pidetty tärkeänä sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa yksittäistä kuntaa laajempi taho.

Edellisen pääministerin Juha Sipilän  esitys kaatui pitkälti siksi, että sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi maakuntien tehtäviksi ehdotettiin myös muita toimialueita. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamiseksi esitettiin mahdollisuutta laajamittaiseen palvelujen yksityistämiseen. Tämän koettiin vaarantavan palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja vaikeuttavan maakuntien roolia palvelujen järjestämiseksi.

Uusi sote-esitys on pelkistetty

Pääministeri Sanna Marinin esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi on hallinnollisesti selvästi aiempia yrityksiä kevyempi.

Esitys oli lausuntokierroksella kesällä 2020 ja lausuntojen palautteista hallitus on tehnyt esitykseensä muutoksia. Lakipaketti on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn joulukuussa 2020, jolloin eduskuntakäsittely tapahtuisi kevään 2021 aikana.

Näkyvin muutos palautteen perusteella kohdistui nimeen: sote-maakuntia kutsuttaisiin hyvinvointialueiksi. Muutoksia ja täsmennyksiä tehtiin myös rahoitukseen ja valtion ohjaavaan rooliin suhteessa hyvinvointialueisiin.

Edelleen itse rakenne on kevyt, eli

hyvinvointialueille ollaan siirtämässä ainoastaan sosiaali- ja terveyspalvelut, opetushuollon kuraattori- ja psykologipalvelut sekä pelastustoimi. Ei muita palveluita.

Tällä pyritään varmistamaan esityksen perustuslainmukaisuus. Hyvinvointialueiden monialaisuus ja mahdollinen verotusoikeus on erillisessä selvityksessä.

Sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä varmistaa ammattitaitoisen työvoiman riittävyys. Lisäksi tärkeänä pidetään kustannusten kasvun hillitsemistä, minkä uskotaan helpottuvan jo siten, että painopistettä siirretään peruspalveluihin.

Päävastuu julkisella sektorilla

Päävastuu sote-palveluiden tuottamisesta tulee olemaan julkisella sektorilla. Muut toimijat voivat tarvittaessa täydentää palveluja.

Hyvinvointialueiden pitää kaikissa tilanteissa kyetä itse tuottamaan riittävästi sote-palveluita.

Hyvinvointialueiden rahoitus tulee pääosin sote-valtionosuuksista ja yhteisöverotuotoista. Lisäksi alueet voivat periä asiakas- ja muita käyttömaksuja.

Kuntien osalta uudistus tarkoittaa merkittävää verotulojen alenemaa, kun kunnallisveroprosentteja alennetaan 13,26 prosenttiyksikköä maakunnille siirtyvien sote-palvelujen rahoittamiseksi. Myös kuntien osuutta yhteisöveron tuotoista vähennetään.

Näin sote-uudistus etenee

JHL on koonnut tiiviin esityksen siitä, mitä sote-uudistus pitää sisällään ja miten se etenee. Katso tästä:

Sanna Marinin hallituksen sote-uudistuksen eteneminen JHL (pdf, 95 KB)

Katso myös JHL:n tiivistelmä siitä, miten tukipalvelut ja hallinto järjestyvät sote- ja maakuntauudistuksen myötä:

Sote-uudistuksen vaikutukset tukipalveluihin ja hallintoon (pdf, 98 KB)

Lue JHL:n tiedotteet ja lausunnot sote- ja maakuntauudistuksesta tästä

Soteuudistus tarkoittaa, että

  • Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille, joita tulee kaikkiaan 21. Lisäksi Helsinki ja HUS toimivat palveluiden järjestäjinä.
  •  Alueille perustetaan uusi työnantaja, hyvinvointialue, jonne sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyy. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisin kunnissa sote-tehtävissä tai pelastustoimessa työskentelevien henkilöiden työnantaja vaihtuu.
  • Tukipalveluiden osalta ne tehtävät, joissa sote-palveluiden osuus on vähintään 50% siirtyvät myös suoraan hyvinvointialueille. Tukipalveluita järjestetään nykyisin monin eri tavoin ja JHL pitää tärkeänä, että asioita tarkastellaan huolella.
  • Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.
  • Palvelut on pyrittävät tuottamaan mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti, mutta mitään numeraalista säästötavoitetta uudistukselle ei ole asetettu.

Millainen on tulevaisuuden hyvinvointialue?

Hyvinvointialueen valtuusto vastaa alueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Kullakin hyvinvointialuellaan on aluestrategia, johon palvelut perustuvat.

Hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa alueen hallitus, joka vastaa myös alueen valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta.

Hyvinvointialueen pakolliset toimielimet ovat:

  • valtuusto
  • hallitus
  • Tarkastuslautakunta
  • Kansalliskielilautakunta.

Lisäksi hyvinvointialue voi asettaa lautakuntia, johtokuntia ja niiden jaostoja. Valtuusto arvioi, miten alue organisoidaan.

Hyvinvointialue tytäryhteisöineen muodostaa hyvinvointikonsernin. Alueen organisaation toimintaa ohjataan hallintosäännöllä ja muilla valtuuston päätöksillä.

Mistä kunnat tulevaisuudessa vastaavat?

Kunnat vastaavat jatkossakin kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hyvinvointialueiden tehtävänä on tukea kuntia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvässä työssä.

Kuntien päätösvallassa olevat asiat vaikuttavat asukkaiden hyvinvointiin, osallisuuteen, työllistymiseen ja toimintakykyyn. Niitä ovat muun muassa varhaiskasvatus ja koulutus, ravitsemispalvelut, liikunta- ja kulttuuripalvelut, kaavoitus ja liikennejärjestelyt. Lisäksi kunnilla on mahdollisuus toimia sote-palvelujen tuottajina tiettyjen reunaehtojen mukaisesti. Kunta voi tuottaa sote-palveluja omalla verorahoituksellaan tai hyvinvointialueen kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.

JHL on tukena muutoksessa

JHL on vahvasti mukana sote- ja maakuntauudistuksen työelämään tuomassa muutoksessa. JHL näkyy työpaikalla jäsenten rinnalla yhdistyksen kautta.

JHL tarjoaa yhdistyksille eväät ja keinot toimia paikallisina edunvalvojina.

Tarpeen mukaan JHL:läinen voit kääntyä häntä edustavan luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun puoleen. Henkilöstön edustajilla on oma tärkeä roolinsa alueellisesti  sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluissa.

JHL-opisto kouluttaa jäseniä, yhdistysaktiiveja ja henkilöstön edustajia ajankohtaisista asioista. JHL:n 11 aluetoimistoa ovat myös yhdistysten ja jäsenten apuna ja neuvottelijana. Liittotasolla JHL vaikuttaa lainsäädännön valmisteluun ja osallistuu uudistuksen toimeenpanoon.

Liitolla on 6-sivuinen esite ”Ammattiliitto on tukenasi muutostilanteissa”, jossa kuvataan muutokseen suhtautumista ja kerrotaan, kenen puoleen kannattaa mieltä askarruttavissa kysymyksissä kääntyä. Esite löytyy Materiaalipankin Oppaat-sivulta.

JHL:n vahvuus on joukkovoima. Yksin emme pärjää, mutta yhdessä voimme vaikuttaa.

Henkilöstö ja sote- ja maakuntauudistus – JHL:n tavoitteet

Henkilöstön siirtyminen kuntien ja kuntayhtymien alaisuudesta maakunnille on henkilöstön asemaan ja tehtävien uudelleen järjestämiseen liittyvä historiallinen muutos.

Siksi on

  • Huolehdittava siitä, että kaikki alan henkilöstöjärjestöt ovat mukana palvelutuotannon suunnittelussa, kehittämisessä ja ohjauksessa.
  • Huolehdittava yhteistoiminnasta kunnissa ja ylikunnallisesti.
  • Noudatettava hyvää henkilöstöpolitiikkaa.
  • Taattava henkilöstön edustajille riittävät vaikutusmahdollisuudet ja riittävästi aikaa muutostilanteiden valmistelussa ja toimeenpanossa.
  • Huolehdittava, että työterveyshuolto sekä työsuojelu osallistuvat hyvien käytäntöjen kokoamiseen ja muutoksen johtamiseen.
  • Säädettävä, että henkilöstön siirtymisessä hyvinvointialueiden palvelukseen noudatetaan liikkeenluovutusperiaatetta ja liikkeenluovutuksen tunnusmerkkien olemassaoloa ei erikseen tutkita.
  • Noudatettava hyvinvointialueiden henkilöstöön vastedeskin kunnallisia palvelussuhteita ja sen ehtoja sekä eläkkeitä koskevia järjestelmiä. Toimivat työmarkkinaosapuolten neuvottelusuhteet ja toimintaympäristön pitkäaikainen tuntemus tuovat vakautta ja ennustettavuutta.
  • Harmonisoitava palkka- ja työehdot työnantajan vaihdostilanteissa. Viime kädessä valtion on varattava riittävästi varoja tähän tarkoitukseen.
  • Luotava uudistuksen tueksi muutosturva edistämään henkilöstön uudelleenkouluttautumista ja -sijoittumista.
  • Luotava kannustimia ja tukea työnantajan vaihdostilanteissa sekä työntekijöille että työnantajille.

Seuraa:

Sivustolla käsitellään myös maakuntauudistusta ja sieltä löytyy muun muassa myös usein kysytyt kysymykset -palsta.