Koronaviruksen leviämisen vaikutukset työhön

Kiinasta käynnistynyt koronavirusepidemia COVID-19 on aiheuttanut Suomessa vahvoja suojaustoimia. Virus on herättänyt monenlaisia työn tekemiseen liittyviä kysymyksiä JHL:n jäsenten keskuudessa. Tällä sivulla on tiivistetysti tietoa viruksesta sekä kysymyksiä ja vastauksia, jotka liittyvät koronavirukseen ja työn tekemiseen. Sivun sisältöä päivitetään viranomaisohjeiden muuttuessa.

* = päivitetty 29.6.2020 klo  8.50.

Usein kysytyt kysymykset ja vastaukset koronan vaikutuksesta työsuhteeseen

mm. mitä seuraa jos kesällä lähtee käymään ulkomailla?

 Valmiuslain poikkeusolot päättyivät – samalla päättyivät vaikutukset vuosilomaan ja työaikaan
Lomautus* Yhteistoimintaneuvottelu lomautustilanteessa
Työttömyyskassa lomautuksista
Työturvallisuus
Toimintaohje, jos koronavirus on tarttunut työstäsi		 Kela: kevennetty menettely sairauspoissaolotodistusten ja lausuntojen kirjoittamiseen
Valtion virkamiehille ja työntekijöille Mitä työpaikoilla voidaan tehdä?
Videot instagramissa Seuraa viranomaistahoja

kuvakollaasi_jhl_ammateista_ja tyon_tekijoista

Valmiuslain poikkeusolot päättyivät

Suomen hallitus arvioi maanantaina 15. kesäkuuta saamansa tilannekuvan perusteella, että koronavirusepidemia on hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. Tästä johtuen Valtioneuvosto antoi 15.6.2020 yleisistunnossaan valmiuslain toimivaltuuksien käytön kumoamisasetukset ja totesi, että maassa eivät enää vallitse valmiuslain 3 §:ssä tarkoitetut poikkeusolot.

Kumoamisasetukset ja poikkeusolojen päättyminen tulivat voimaan tiistaina 16. kesäkuuta.

Tautitilanne ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon riittävyys ja tehohoidon kapasiteetti, samoin kuin väestön suojaaminen eivät enää tässä epidemiologisessa tilanteessa tarvitse tuekseen valmiuslain toimivaltuuksilla tehtäviä toimia.

Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöä koskeneet mahdollisuudet poiketa tietyistä työaikalain, vuosilomalain ja työsopimuslain säännöksistä lakkasivat 15.6.2020 klo 24.00. Tiistaista 16.6.2020 alkaen kriittisissä tehtävissä toimivienkin osalta työsuhteessa noudatetaan normaalia työlainsäädäntöä.

15. kesäkuuta 2020 annettiin kumoamisasetus valmiuslain 93 ja 94 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käytön jatkamis- ja soveltamisasetuksista. Valmiuslain 93 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osalta  palvelussuhteen ehdoista poikkeamisesta (lepoajat, ylityöt ja vuosilomat) ja 94 §:ssä irtisanomisoikeuden rajoittamisesta.

Asetukset oli alun perin säädetty olemaan voimassa 30.6.2020 saakka, mutta nyt ne kumoutuivat jo 16.6.2020.

Lisäksi valmiuslain nojalla oli annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätöksiä. Asetusten kumoamisen myötä myös niiden nojalla annettujen päätösten voimassaolo päättyi.

Poikkeusolojen poistuminen ei tarkoita sitä, että epidemian uhka olisi ohi, eikä sitä, että kaikki kansalaisia koskevat rajoitukset lakkaisivat olemasta voimassa.

Päätös valmiuslain käyttöönottoasetusten kumoamisesta tarkoittaa ainoastaan sitä, että valmiuslain toimivaltuuksia ei enää sovelleta.

Valmiuslaki ja sen nojalla annetut käyttöönottoasetukset, joiden nojalla sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajilla oli oikeus poiketa tietyistä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksistä, eivät ole voimassa enää 16.6.2020 alkaen. Tästä seuraa, että 16.6.2020 alkaen palvelussuhteen ehdoissa noudatetaan normaaleja työ- ja palvelussuhdetta koskevia lakeja ja työ- ja virkaehtosopimusten määräyksiä.

Työnantaja EI ENÄÄ VOI 16.6.2020 alkaen

  • poiketa vuosiloman ilmoittamista koskevista säännöksistä tai määräyksistä
  • siirtää jo ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa
  • keskeyttää jo aloitettua vuosilomaa
  • teettää työntekijällä ylityötä ilman tämän suostumusta
  • poiketa vuorokausilepoa ja viikkolepoa koskevista säännöksistä
  • poiketa työaikalain 18 §:n enimmäistyöaikaa koskevista säännöksistä
  • pidentää terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijän, virkamiehen ja kunnallisen viranhaltijan kohdalla noudatettavaa irtisanomisaikaa työsopimuslain ja työehtosopimusmääräyksen estämättä neljään kuukauteen tilanteissa, joissa työntekijä/viranhaltija/virkamies irtisanoutuu.

Valtioneuvosto on tehnyt myös rajavartiolain nojalla päätöksiä rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille ja samalla myös päätöksiä ulkorajaliikenteen rajoittamisesta koronaviruksen aiheuttamasta covid-19-tartuntatautiepidemiasta Suomen sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvan vakavan uhan vuoksi. Viimeisimmät päätökset valtioneuvosto teki 12.6.2020, ja ne ovat voimassa 14.7.2020 asti.

Ulko- ja sisäministeriö kehottavat edelleen Suomen kansalaisia välttämään tarpeetonta matkustamista.

18.3.2020 – JHL: Henkilöstön turvallisuudesta ja jaksamisesta huolehdittava – valtiovallan huolehdittava myös pienituloisten selviytymisestä, ei vain yritysten

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen viesti JHL:n jäsenille:

Valtion virkamiehet ja työntekijät

Tähän osioon on liitettyn kaikki valtion  virkamiehiä ja työntekijöitä koskevat ohjeet  ja JHL:n valtiosektorilla työksenteleville jäsenille lähetetyt tiedotteet:

VM:n ohjeita virastoille toiminnasta korovavirusepidemian aikana 8.6.2020

Valtioneuvosto totesi 15.6. koronaepidemiasta johtuneet poikkeusolot päättyneeksi ja täten valmiuslain jatkamiselle ei enää ole tarvetta. Väliaikaista menettelyä influenssankaltaisen sairauden todistamiseksi on kuitenkin jatkettu vuoden loppuun.

Valtioneuvoston suositus: ”Julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat” on voimassa enintään 30.9.2020. Suositusta kuitenkin arvioidaan uudelleen kesän jälkeen

Maaliskuussa annettu poikkeusoloista johtuva kevennetty menettelytapa yhteistoiminnasta virastoissa ja laitoksissa on myös päättynyt eli nyt on noudatettava sitä, mitä kustakin asiakokonaisuudesta on määrätty.

Lomautus*

Työsopimuslain mukaan työn teon ja palkanmaksun keskeyttäminen edellyttää sitä, että työnantaja lomauttaa henkilöstön työsopimuslain mukaisilla perusteilla lain ja työehtosopimusten menettelytapoja noudattaen.

Eduskunta on muuttanut työlainsäädäntöä jouduttamalla lomautuksia siten, että lomautusilmoitusaikoja ja yhteistoimintaneuvottelujen kestoa on yksityisillä aloilla lyhennetty. Ensimmäinen muutos kattoi ajan 1.4.-30.6.2020.

Nyt eduskunta on pidentänyt muutosten voimassaoloaikaa.

Maanantaina 22. kesäkuuta eduskunta pidensi työsopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 51 §:n väliaikaisten  muutosten kestoa.  Muutokset ovat voimassa 31.12.2020 saakka ja koskevat vain yksityistä sektoria.

Vuoden 2020 loppuu saakka voimassa olevat muutokset koskevat yksityisellä sektorilla seuraavia asioita:

  • lomautusilmoitusaika  on lyhentynyt 14 päivästä viiteen päivään
  • yhteistoimintaneuvottelujen vähimmäisneuvotteluaika on lomautustilanteissa lyhentynyt 14 päivästä tai 6 viikosta viiteen päivään.
  • määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa
  • työsopimus voidaan koeaikana purkaa  tuotannollisista ja taloudellisista syistä
  • epidemian aikana irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuusaika on väliaikaisesti pidentynyt neljästä kuukaudesta yhdeksään kuukauteen

Huom! TES-määräykset ajavat kuitenkin näiden poikkeamislakien yli. Mikäli työehtosopimuksessa on sovittu esimerkiksi tietystä lomautusilmoitusajasta, se pätee laeista huolimatta.

Huom! JHL on neuvotellut työnantajaliittojen kanssa vastaavat väliaikaiset muutokset työehtosopimuksiin. Ohessa lista sopimuksista, joissa muutos on neuvoteltu. Listaa täydennetään sitä mukaa, kun neuvotteluja on saatu päätökseen.

  • Energiateollisuuden toimihenkilöt
  • Kansallisgalleria (lisäpöytäkirja sisällytetty  uuteen työehtosopimukseen)
  • Paltan erityisalojen työehtosopimus
  • Airpro
  • Neuvonta-alan runkosopimus
  • Urheilujärjestöjen työehtosopimus
  • Destian työntekijöitä koskeva työehtosopimus
  • Rautatiealan työehtosopimus

Julkinen sektori on rajattu kokonaan muutosten ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. kunta-alalla lomautusmenettely on normaalikäytännön mukainen.

Lomauttamisen perusteet

Lomauttaminen määräajaksi

Lomauttaminen määräajaksi (max. 90 päivää) on mahdollista, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantajalla ole tarjota muuta työtä tai koulutusta.

Koronavirusepidemian aiheuttamat työpaikkojen sulkemiset tai tilanteesta aiheutuva palvelukysynnän voimakas vähentyminen voi muodostaa edellä kuvatun lomautusperusteen.

Lomauttaminen toistaiseksi

Toistaiseksi eli yli 90 päiväksi lomauttaminen edellyttää, että työnantajalla on irtisanomisperusteen tasoiset syyt. Pelkkä koronavirusepidemia tuskin muodostaa tällaista perustetta ainakaan vielä.

Myös virkamiehet ja kunnalliset viranhaltijat voidaan lomauttaa vastaavilla edellytyksillä.

Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen

Määräaikaisen työntekijän työnantaja on saanut lomauttaa vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa henkilö, jota määräaikainen työntekijä sijaistaa. Yksityisellä sektorilla on tullut 1.4.2020 voimaan väliaikainen muutos, joka mahdollistaa myös kaikkien muiden määräaikaisten työntekijöiden lomauttamisen, mikäli siihen on laissa tarkoitetut perusteet.

Julkisella sektorilla voidaan edelleen lomauttaa vain sijaisina toimivia määräaikaisia työntekijöitä.

Luottamusmiehen lomauttaminen

Luottamusmiehen lomauttaminen on mahdollista vain jos tämän työ loppuu kokonaan eikä hänelle ole mahdollista tarjota muuta työtä tai kouluttaa muuhun työhön.

Näin lomauttaminen tapahtuu

  • Ennen lomautuspäätöstä työnantajan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut.
  • Lomautuspäätöksen tehtyään työnantajan on annettava työntekijälle lomautusilmoitus.
  • Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle yksityisen sektorin työpaikoilla viimeistään 5  ja julkisella sektorilla viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Tästä niin kutsutusta lomautusilmoitusajasta on voitu sopia toisin työehtosopimuksissa, esim. kunta-alalla on sovittu kuukauden lomautusilmoitusajasta.
  • Lomautusilmoitus on annettava henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen.
  • Työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät lomautusilmoituksen mukaisesta lomautuksen alkamishetkestä.
  • Työntekijällä on oikeus saada lomautuksen ajalta työttömyyskorvausta.

Katso myös kysymys: Miten käy työsuhteelle ja toimeentulolle jos työpaikka on suljettu, eikä työntekijälle ole tarjolla muuta työtä?

Yhteistoimintaneuvottelu lomautustilanteissa

Lomauttaminen edellyttää yhteistoimintamenettelyn käymistä ennen lomautuspäätöksen tekoa.

Työnantajan on viimeistään viisi päivää ennen neuvottelun aloittamista annettava kirjallinen neuvotteluesitys työntekijöiden edustajille.

Neuvottelussa on käsiteltävä lomautuksen perusteita, vaihtoehtoja ja vaikutuksia. (ks. neuvottelumenettelystä tarkemmin nettisivultamme Yhteistoiminta ja yt-neuvottelut.

Tällä hetkellä olevan tiedon valossa koronavirusepidemiasta johtuvat lomautukset eivät todennäköisesti kestä yli 90 päivää.

Neuvottelut yksityisen sektorin lomautuksissa

Yritysten yhteistoiminta lakia muutettiin 1.4.2020 alkaen väliaikaisesti niin, että lomautettaessa työntekijöitä yhteistoimintaneuvotteluja on käytävä vähintään viiden päivän ajan. Jos neuvottelut on aloitettu ennen lain voimaan tuloa, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty viiden päivän ajanjakson aikana. Yhteistoimintaneuvotteluissa voidaan sopia toisinkin neuvotteluajasta.

Jos neuvotellaan työntekijöiden osa-aikaistamisesta tai irtisanomisesta, ovat voimassa aiemmat neuvotteluajat eli neuvotteluja on käytävä toimenpiteen koskiessa alle 10 henkilö 14 päivän ajan niiden alkamisesta ja jos ne koskevat yli 10 työntekijää kuuden viikon ajan.

Alle 20 työntekijän työpaikoilla yksityisellä sektorilla ei noudateta yt-lakia, vaan lomautusmenettelyä koskevat työsopimuslain määräykset. Työnantajalla ei ole velvollisuutta neuvotella, mutta työnantajan on esitettävä selvitys mm. lomautuksen perusteista ja kestosta.

Julkisen puolen neuvottelujen kesto

Lomautettaessa vähintään 10 työntekijää korkeintaan 90 päiväksi neuvotteluja on käytävä 14 päivän ajan.

Jos lomautuksen on suunniteltu kestävän yli 90 päivää, olisi yhteistoimintaneuvotteluja käytävä kuusi viikkoa.

Työturvallisuus koronavirustilanteessa

Suomessa on poikkeustilanne koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi ja kansalaisten terveyden turvaamiseksi. Tarkoitus on huolehtia terveydenhuoltojärjestelmän kestävyydestä tilanteessa, jossa suuri määrä ihmisiä sairastuu yhtäaikaisesti. Valmiuslailla määrätään kansalaisia poikkeustoimiin.

Työntekijöiden työturvallisuus on turvattava myös poikkeusoloissa työskenneltäessä.

JHL:n ohjeistus turvallisesta paluusta työpaikoille*

Ohessa on JHL:n ohjeistus työpaikoille työturvallisuudesta koronavirustilanteissa. Ohjeistusta täydennetään tarvittaessa.

Tästä pdf-tiedostosta voit lukea tarkat ohjeet työturvallisuudesta:

Sosiaali- ja terveysministeriö on täsmentänyt kunnille ja kuntayhtymille antamaansa ohjetta, joka koskee kotiin annettavia palveluja:  Täsmennys kuntiin annettuun ohjeeseen kotiin annettavista palveluista koronavirustilanteessa (1.4.2020)

Katso myös:

Tiedoksi työntekijöille: Sairauspoissaolotodistuksien ja lausuntojen kirjoittamiseen määräaikainen kevennetty menettely koronavirusepidemian aikana

Kela on antanut menettelytapaohjeet terveydenhuollon lääkärinlausunto- ja todistusmenettelyistä koronavirusepidemian vuoksi. Menettelytapaohjeet ovat voimassa 30.9.2020 saakka ja ne koskevat kaikkia epidemian aikana todettuja sairastumisia ja kuntoutuksia.

Kevennetty menettely tarkoittaa sitä, että työntekijän ei koronavirusepidemian aikana tarvitse olla huolissaan siitä, jos ei pääsekään lääkärin vastaanotolle. Myös etävastaanotolla ja puhelimitse annetut todistukset ja lausunnot ovat kelvollisia.

On tärkeää, että työnantajat yhteistyössä työterveyshuollon kanssa ohjeistavat henkilöstöä oikein siinä, miten sairauspoissaoloista ja kuntoutukseen liittyvistä asioista ilmoitetaan poikkeusoloissa.

Myös työntekijöiden oma aktiivisuus asian selvittämisessä on tärkeää.

Ohjeet koskevat muun muassa

  • hyväksyttäviä lääkärin vastaanottokäynnin yhteydessä laadittuja lausuntoja ja todistuksia (sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha ja työterveyshuollon 90 päivän lausunto)
  • kuntoutusta (ammatillinen ja harkinnanvarainen kuntoutus sekä psykoterapia)
  • etävastaanotolla ja puhelinkontaktissa laadittuja lääkärin lausuntoja ja todistuksia.

Lisäksi hyväksytään terveydenhuollon yksiköstä tulostetut allekirjoittamattomat lausunnot ja todistukset.

Omakannasta tulostetut ja kopioidut sairauskertomus- ja lausuntotiedot eivät korvaa lääkärinlausuntoa tai sen kopiota. Ne voidaan kuitenkin poikkeustilanteen vallitessa huomioida lisäselvityksenä.

Lisätietoja Kelan nettisivuilta

Miten toimit, jos epäilet koronatartuntasi aiheutuneen työstäsi?

Koronatartunnasta aiheutuva sairastuminen voi olla tietyissä tilanteissa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvattava ammattitauti. Miten työntekijän, työnantajan ja työterveydenhuollon tulisi toimia, kun tartunnan epäillään aiheutuneen todennäköisesti työssä? Katso Tapaturmavakuutuskeskuksen ohjeistus.

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksen vaikutuksesta työsuhteeseen

Katso kaikki usein kysytyt kysymykset/vastaukset tästä

Näitä asioita on kysytty:

Yt-menettelyyn liittyvät kysymykset

Työsopimukseen ja palvelussuhteen ehtoihin liittyvät kysymykset

Työturvallisuuteen liittyvät kysymykset

Toimeentuloon liittyvät kysymykset

Katso myös

Korona-aiheisia videoita Instagramissa

Seuraa JHL:n Instagramista korona-aiheisia videoitamme! Siellä asiantuntijamme vastaavat jäsentemme lähettämiin koronakysymyksiin.

Videot löydät JHL:n Instagram-tilin Kohokohdista nimellä Korona-extra (vaatii sisäänkirjautumisen; katso kuva alla).

JHL:n Instagramiin pääset täältä.

Mitä työpaikoilla tulisi tehdä koronaviruksen johdosta?

  • Työnantajalla on työturvallisuuslain nojalla velvollisuus huolehtia siitä, ettei kenenkään terveys ja turvallisuus vaarannu työn johdosta.
  • Jokaisella työpaikalla on syytä varautua työn ja työpaikan luonteen ja olosuhteiden edellyttämällä tavalla koronaviruksen laajamittaiseen leviämiseen.
  • Ennakoiva toiminta työpaikoilla kattaa mm. siivouksen tehostamisen, matkustamis- ja kokouskäytäntöjen tarkistamisen, omailmoituskäytäntöjen muuttamista epidemian aikana, etätyökäytäntöjen päivittämistä jne. Oleellisen tärkeää on opastaa henkilöstöä hyvästä käsihygieniasta ja oikein yskimisestä sekä huolehtia siitä, että työpaikalla on riittävä määrä käsidesiä ja saippuaa. Tärkeää on korostaa työpaikalla myös sitä, että kukaan ei tule sairaana töihin.
  • Hallitus on kehottanut kaikkia Suomen kansalaisia olemaan matkustamatta ulkomaille ja välttämään matkustamista myös kotimaassa. Työpaikkojen on syytä huomioida tämä omassa työssään.

Työnantajan määräysvalta ei ulotu henkilöstön vapaa-ajalle, joten työnantaja ei voi kieltää vapaa-ajan matkoja.

Matkavakuutusasioissa ota suoraan yhteyttä vakuutusyhtiö Turvaan! Turvan toimipaikat ovat toistaiseksi suljettuna, mutta palvelu toimii puhelimitse sekä osoitteessa turva.fi.

JHL:n jäsenten valtakunnallinen palvelunumero 010 195 109 on avoinna arkisin klo 8.00–18.00.
Korvauspalvelujen palvelunumero 010 195 108 on avoinna ma–pe klo 9.00–17.00.
Palvelunumeroissa on paikallispuhelun hinta koko Suomessa.

Katso myös:

Koronavirus on yleisvaarallinen tauti

Koronavirus on Suomessa lisätty tartuntatautilain yleisvaarallisten tautien luetteloon. Tästä seuraa, että koronavirukseen sairastunut, sairastuneeksi epäilty tai sille altistunut henkilö voidaan viranomaisten toimesta määrätä:

  • pysymään pois työstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta
  • karanteeniin
  • eristettäväksi terveydenhuollon toimintayksikköön.

Eristäminen tai karanteeni voidaan määrätä myös TAHDON VASTAISESTI.

Eristys = tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa.

Karanteeni = terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista.

  • Karanteeniin/eristyksiin voidaan määrätä henkilö, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin.
  • Karanteeni toteutetaan yleensä kotona.

Päätöksen eristämisestä tai karanteenista tekee virkasuhteinen kunnan / sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Seuraa tilannetta aktiivisesti viranomaisten sivuilta

HUOM! Suuren käyttäjämäärän takia viranomaisten sivuille voi olla ajoittain vaikea päästä tai se kestää normaalia kauemmin.

Tietoa löydät myös mm. sosiaali- ja terveysministeriön (www.stm.fi) ja Työterveyslaitoksen (www.ttl.fi) internet-sivuilta:.