Koronaviruksen leviämisen vaikutukset työhön

Kiinasta käynnistynyt koronavirusepidemia COVID-19 on aiheuttanut Suomessa vahvoja suojaustoimia. Virus on herättänyt monenlaisia työn tekemiseen liittyviä kysymyksiä JHL:n jäsenten keskuudessa. Tällä sivulla on tiivistetysti tietoa viruksesta sekä kysymyksiä ja vastauksia, jotka liittyvät koronavirukseen ja työn tekemiseen. Sivun sisältöä päivitetään viranomaisohjeiden muuttuessa.

* = päivitetty 25.2.2021 klo 11.06

Usein kysytyt kysymykset ja vastaukset koronan vaikutuksesta työsuhteeseen. -mm. mitä seuraa jos lähtee käymään ulkomailla? Valmiuslain poikkeusolot ja vaikutukset vuosilomaan ja työaikaan*
Valmiuslakia ei oteta käyttöön (25.2.2021)
Korona kouluissa ja varhaiskasvatuksessa* – JHL:n kanta
Yläaste ja 2. asteen opetus etäopetukseen 8.-28.3.2021
Verottaja: Maskit verovähennyksiin
Lomautus

28.12.2020: Lomautusten ja muun työlainsäädännön helpotukset loppuvat vuodenvaihteessa

Yhteistoimintaneuvottelu lomautustilanteessa
Työttömyyskassa lomautuksista Mitä työpaikoilla voidaan tehdä?– TTL:n ohje riskien arvioinnista
Työturvallisuus
Toimintaohje, jos koronavirus on tarttunut työstäsi
Karanteeniin määrätyn on pysyttävä kotona
Karanteenimääräykset
Kela: tartuntatautipäiväraha
Seuraa viranomaistahoja
Kriittiset työtehtävät – näitä töitä tekevät voivat tulla Suomeen
Valtion virkamiehille ja työntekijöille

Haastamme työnantajat mukaan maskitalkoisiin!

JHL haastaa työnantajat kustantamaan työntekijöiden kasvomaskit kodin ja työpaikan välisiä matkoja varten. Työmatkojen turvallisuus vaikuttaa keskeisesti turvallisuuteen myös työpaikalla.

Kannustamme jäseniämme kertomaan somessa kannustavia esimerkkejä vastuullisista työnantajista! Jos työnantajasi on luvannut kustantaa kasvomaskit, kerro siitä muillekin tunnisteella #maskitalkoot.

Lue myös JHL blogi: Työnantajat tarvitaan mukaan ”maskitalkoisiin”!

Tuleva koronarokote ja työ

Rokotteet koronaa vastaan aloitettiin Suomessa joulukuussa 2020.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset saavat rokotteen ensimmäisten joukossa. Terveydenhuollossa työskentelevien kannattaa hankkia Suomen terveysviranomaisten suosittelemat ja kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Kyse on ennaltaehkäisystä, asiakas- ja potilasturvallisuudesta sekä työturvallisuudesta.

”Rokote on tie koronasta kohti normaalia”, JHL:n asiantuntija muistuttaa

Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista eikä työnantaja voi pakottaa ottamaan rokotusta. JHL edellyttää, että myös työelämässä suositeltavat rokotteet on testattu asianmukaisesti ennen käyttöä. Rokotteiden on oltava turvallisia.

Joillekin rokotteen ottaminen ei ole mahdollista terveydellisistä syistä. Jos et voi ottaa rokoteta terveyssyistä, hakeudu työterveyshuoltoon, jotta tilanteesi voidaan arvioida.

Kriittiset tehtävät ajalla 27.1. – 25.2.2021, näiden töiden tekijät voivat tulla Suomeen

Listaus välttämättömistä huoltovarmuuden kannalta akuuteista tai toimialan toiminnan kannalta kriittisistä työtehtävistä sisältäen merkittävät huoltotyöt. Kriittiset työtehtävät ovat sellaisia, jotka eivät siedä viivästystä ja joiden suorittamatta jäämisellä olisi merkittävä vaikutus huoltovarmuuteen tai toimialan toimintaan.

Kriittiset työtehtävät

Määräaikaiset maahantulomääräysten tiukennukset tarkoittavat työmatkaliikenteen osalta sitä, että muissa kuin huoltovarmuuskriittisissä tehtävissä toimivat työntekijät eivät voi kulkea edestakaisin Suomen ja kotimaansa välillä.

Suomessa ulkomailta käyvien työntekijöiden on ajalla 27.1 – 25.2 valittava, pysyvätkö he koko tuon ajan Suomessa vai kotimaassaan.

Esimerkiksi HSL-alueen bussinkuljettajista, mekaanikoista ja siivoojista on virolaisia. Myös rakennustyömailla työskentelee paljon ulkomaalaisia työntekijöitä. Heidän on valittava, pysyvätkö he Suomessa tiukennuksen ajan, vai palaavatko kotimaahansa.

VN:n sivut: Katso tarkemmin rajaliikenteen määräaikaisesta kirstämisestä

Valmiuslain poikkeusolot*

Suomen hallitus ilmoitti 25.2.2021 tietodustilaisuudessaan, ettei valmiuslakia oteta tässä vaiheessa käyttöön, vaikka valmiudesta ottaa poikkeusolojen toimet käyttöön kerrottiinkin.

Kesäkuun 15. päivänä 2020 Valtioneuvosto antoi yleisistunnossaan valmiuslain toimivaltuuksien käytön kumoamisasetukset ja totesi, että maassa eivät enää vallitse valmiuslain 3 §:ssä tarkoitetut poikkeusolot.

Kumoamisasetukset ja poikkeusolojen päättyminen tulivat voimaan tiistaina 16. kesäkuuta 2020.

Tautitilanne ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon riittävyys ja tehohoidon kapasiteetti, samoin kuin väestön suojaaminen eivät enää tässä epidemiologisessa tilanteessa tarvitse tuekseen valmiuslain toimivaltuuksilla tehtäviä toimia.

Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöä koskeneet mahdollisuudet poiketa tietyistä työaikalain, vuosilomalain ja työsopimuslain säännöksistä lakkasivat 15.6.2020 klo 24.00. Tiistaista 16.6.2020 alkaen kriittisissä tehtävissä toimivienkin osalta työsuhteessa noudatetaan normaalia työlainsäädäntöä.

15. kesäkuuta 2020 annettiin kumoamisasetus valmiuslain 93 ja 94 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käytön jatkamis- ja soveltamisasetuksista. Valmiuslain 93 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osalta  palvelussuhteen ehdoista poikkeamisesta (lepoajat, ylityöt ja vuosilomat) ja 94 §:ssä irtisanomisoikeuden rajoittamisesta.

Asetukset oli alun perin säädetty olemaan voimassa 30.6.2020 saakka, mutta nyt ne kumoutuivat jo 16.6.2020.

Lisäksi valmiuslain nojalla oli annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätöksiä. Asetusten kumoamisen myötä myös niiden nojalla annettujen päätösten voimassaolo päättyi.

Poikkeusolojen poistuminen ei tarkoita sitä, että epidemian uhka olisi ohi, eikä sitä, että kaikki kansalaisia koskevat rajoitukset lakkaisivat olemasta voimassa.

Päätös valmiuslain käyttöönottoasetusten kumoamisesta tarkoittaa ainoastaan sitä, että valmiuslain toimivaltuuksia ei enää sovelleta.

Valmiuslaki ja sen nojalla annetut käyttöönottoasetukset, joiden nojalla sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajilla oli oikeus poiketa tietyistä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksistä, eivät ole voimassa enää 16.6.2020 alkaen. Tästä seuraa, että 16.6.2020 alkaen palvelussuhteen ehdoissa noudatetaan normaaleja työ- ja palvelussuhdetta koskevia lakeja ja työ- ja virkaehtosopimusten määräyksiä.

Työnantaja EI ENÄÄ VOI 16.6.2020 alkaen

  • poiketa vuosiloman ilmoittamista koskevista säännöksistä tai määräyksistä
  • siirtää jo ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa
  • keskeyttää jo aloitettua vuosilomaa
  • teettää työntekijällä ylityötä ilman tämän suostumusta
  • poiketa vuorokausilepoa ja viikkolepoa koskevista säännöksistä
  • poiketa työaikalain 18 §:n enimmäistyöaikaa koskevista säännöksistä
  • pidentää terveydenhuollon ja sosiaalitoimen työntekijän, virkamiehen ja kunnallisen viranhaltijan kohdalla noudatettavaa irtisanomisaikaa työsopimuslain ja työehtosopimusmääräyksen estämättä neljään kuukauteen tilanteissa, joissa työntekijä/viranhaltija/virkamies irtisanoutuu.

Valtioneuvosto on tehnyt myös rajavartiolain nojalla päätöksiä rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille ja samalla myös päätöksiä ulkorajaliikenteen rajoittamisesta koronaviruksen aiheuttamasta covid-19-tartuntatautiepidemiasta Suomen sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvan vakavan uhan vuoksi. Viimeisimmät päätökset valtioneuvosto teki 12.6.2020, ja ne ovat voimassa 14.7.2020 asti.

Ulko- ja sisäministeriö kehottavat edelleen Suomen kansalaisia välttämään tarpeetonta matkustamista.

18.3.2020 – JHL: Henkilöstön turvallisuudesta ja jaksamisesta huolehdittava – valtiovallan huolehdittava myös pienituloisten selviytymisestä, ei vain yritysten

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen viesti JHL:n jäsenille:

Valtion virkamiehet ja työntekijät

Tähän osioon on liitettyn kaikki valtion  virkamiehiä ja työntekijöitä koskevat ohjeet  ja JHL:n valtiosektorilla työksenteleville jäsenille lähetetyt tiedotteet:

Lomautus

Työsopimuslain mukaan työn teon ja palkanmaksun keskeyttäminen edellyttää sitä, että työnantaja lomauttaa henkilöstön työsopimuslain mukaisilla perusteilla lain ja työehtosopimusten menettelytapoja noudattaen.

Eduskunta muutti työlainsäädäntöä jouduttamalla lomautuksia siten, että lomautusilmoitusaikoja ja yhteistoimintaneuvottelujen kestoa lyhennettiin yksityisillä aloilla. Ensimmäinen muutos kattoi ajan 1.4.-30.6.2020. 

22. kesäkuuta eduskunta pidensi työsopimuslain ja yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 51 §:n väliaikaisten  muutosten kestoa.  Muutokset olivat voimassa 31.12.2020 saakka ja koskivat vain yksityistä sektoria.

Vuoden 2020 loppuu saakka voimassa olleet muutokset koskivat yksityisellä sektorilla seuraavia asioita:

  • lomautusilmoitusaika  lyhentyi 14 päivästä viiteen päivään
  • yhteistoimintaneuvottelujen vähimmäisneuvotteluaika  lyheni lomautustilanteissa 14 päivästä tai 6 viikosta viiteen päivään.
  • määräaikainen työntekijä voitiin lomauttaa
  • työsopimus voitiin koeaikana purkaa  tuotannollisista ja taloudellisista syistä
  • epidemian aikana irtisanottujen työntekijöiden takaisinottovelvollisuusaika oli väliaikaisesti pidentynyt neljästä kuukaudesta yhdeksään kuukauteen

Huom! TES-määräykset ajoivat kuitenkin näiden poikkeamislakien yli. Mikäli työehtosopimuksessa on sovittu esimerkiksi tietystä lomautusilmoitusajasta, se pätee laeista huolimatta.

Huom! JHL on neuvotellut työnantajaliittojen kanssa vastaavat väliaikaiset muutokset työehtosopimuksiin. Ohessa lista sopimuksista, joissa muutos on neuvoteltu.

  • Energiateollisuuden toimihenkilöt
  • Kansallisgalleria (lisäpöytäkirja sisällytetty  uuteen työehtosopimukseen)
  • Paltan erityisalojen työehtosopimus
  • Airpro
  • Neuvonta-alan runkosopimus
  • Urheilujärjestöjen työehtosopimus
  • Destian työntekijöitä koskeva työehtosopimus
  • Rautatiealan työehtosopimus

Julkinen sektori on rajattu kokonaan muutosten ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. kunta-alalla lomautusmenettely on normaalikäytännön mukainen.

Lomauttamisen perusteet

Lomauttaminen määräajaksi

Lomauttaminen määräajaksi (max. 90 päivää) on mahdollista, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantajalla ole tarjota muuta työtä tai koulutusta.

Koronavirusepidemian aiheuttamat työpaikkojen sulkemiset tai tilanteesta aiheutuva palvelukysynnän voimakas vähentyminen voi muodostaa edellä kuvatun lomautusperusteen.

Lomauttaminen toistaiseksi

Toistaiseksi eli yli 90 päiväksi lomauttaminen edellyttää, että työnantajalla on irtisanomisperusteen tasoiset syyt.

Myös virkamiehet ja kunnalliset viranhaltijat voidaan lomauttaa vastaavilla edellytyksillä.

Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen

Määräaikaisen työntekijän työnantaja on saanut lomauttaa vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa henkilö, jota määräaikainen työntekijä sijaistaa. Yksityisellä sektorilla on tullut 1.4.2020 voimaan väliaikainen muutos, joka mahdollistaa myös kaikkien muiden määräaikaisten työntekijöiden lomauttamisen, mikäli siihen on laissa tarkoitetut perusteet.

Poikkeussäännös oli voimassa 31.12.2020 asti.

Julkisella sektorilla voidaan edelleen lomauttaa vain sijaisina toimivia määräaikaisia työntekijöitä.

Luottamusmiehen lomauttaminen

Luottamusmiehen lomauttaminen on mahdollista vain jos tämän työ loppuu kokonaan eikä hänelle ole mahdollista tarjota muuta työtä tai kouluttaa muuhun työhön.

Näin lomauttaminen tapahtuu

  • Ennen lomautuspäätöstä työnantajan on käytävä yhteistoimintaneuvottelut.
  • Lomautuspäätöksen tehtyään työnantajan on annettava työntekijälle lomautusilmoitus.
  • Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle yksityisen sektorin työpaikoilla viimeistään 5  ja julkisella sektorilla viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Tästä niin kutsutusta lomautusilmoitusajasta on voitu sopia toisin työehtosopimuksissa, esim. kunta-alalla on sovittu kuukauden lomautusilmoitusajasta.
  • Lomautusilmoitus on annettava henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen.
  • Työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät lomautusilmoituksen mukaisesta lomautuksen alkamishetkestä.
  • Työntekijällä on oikeus saada lomautuksen ajalta työttömyyskorvausta.

Katso myös kysymys: Miten käy työsuhteelle ja toimeentulolle jos työpaikka on suljettu, eikä työntekijälle ole tarjolla muuta työtä?

Yhteistoimintaneuvottelu lomautustilanteissa

Lomauttaminen edellyttää yhteistoimintamenettelyn käymistä ennen lomautuspäätöksen tekoa.

Työnantajan on viimeistään viisi päivää ennen neuvottelun aloittamista annettava kirjallinen neuvotteluesitys työntekijöiden edustajille.

Neuvottelussa on käsiteltävä lomautuksen perusteita, vaihtoehtoja ja vaikutuksia. (ks. neuvottelumenettelystä tarkemmin nettisivultamme Yhteistoiminta ja yt-neuvottelut.

Neuvottelut yksityisen sektorin lomautuksissa

Yritysten yhteistoimintalakia muutettiin 1.4.2020 – 31.12.2020 väliaikaisesti niin, että lomautettaessa työntekijöitä yhteistoimintaneuvotteluja on käytävä vähintään viiden päivän ajan. Jos neuvottelut on aloitettu ennen lain voimaan tuloa, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty viiden päivän ajanjakson aikana. Yhteistoimintaneuvotteluissa voidaan sopia toisinkin neuvotteluajasta.

Jos neuvotellaan työntekijöiden osa-aikaistamisesta tai irtisanomisesta, ovat voimassa aiemmat neuvotteluajat eli neuvotteluja on käytävä toimenpiteen koskiessa alle 10 henkilö 14 päivän ajan niiden alkamisesta ja jos ne koskevat yli 10 työntekijää kuuden viikon ajan.

Alle 20 työntekijän työpaikoilla yksityisellä sektorilla ei noudateta yt-lakia, vaan lomautusmenettelyä koskevat työsopimuslain määräykset. Työnantajalla ei ole velvollisuutta neuvotella, mutta työnantajan on esitettävä selvitys mm. lomautuksen perusteista ja kestosta.

Julkisen puolen neuvottelujen kesto

Lomautettaessa vähintään 10 työntekijää korkeintaan 90 päiväksi neuvotteluja on käytävä 14 päivän ajan.

Jos lomautuksen on suunniteltu kestävän yli 90 päivää, olisi yhteistoimintaneuvotteluja käytävä kuusi viikkoa.

Verottajan linjaukset suojainten verovähennysoikeudesta

Koronavirus, koulut ja varhaiskasvatus*

Hallitus ilmoitti 25.2.2021 tiedotustilaisuudessaan, että kaikilla leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueilla mennään etäopetukseen toisella asteella ja perusopetuksen yläluokilla. Etäopetukseen siirrytään ajalla 8.-28.3.2021 (kolmeksi viikoksi). Leviämis- ja kiihtymisvaiheessa olevia sairaanhoitopiirejä ovat: Vaasa, Satakunta, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Helsinki ja Uusimaa, Ahvenanmaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Etelä-Karjala, Itä-Savo, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Länsi-Pohja ja Lappi. Varhaiskasvatus ja alakoulut pysyvät lähiopetuksessa.

JHL on samoilla linjoilla opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvointilaitoksen kanssa: oirehtivalla lapsella ei ole asiaa kouluun tai päiväkotiin. THL on selventänyt lasten koronatestaussuositustaan 25.8.

Lue uutinen ja ohjeistus: Kouluun ja päiväkotiin vain terveenä (20.8.2020) Uutista päivitetty 26.8.2020

Työturvallisuus koronavirustilanteessa

JHL:n tiedote: JHL haastaa työnantajat koronan toisen aallon torjuntaan – Työntekijöille kasvomaskit myös työmatkoja varten (12.8.2020)

Blogi: Työnantajat tarvitaan mukaan ”maskitalkoisiin” (11.8.2020)
JHL kehottaa työnantajia varmistamaan työntekijöidensä turvallisuuden ja hankkimaan maskit henkilöstönsä työmatkoja varten. Tämä tuo myös taloudellista säästöä, kun sairaspoissaolot vähenevät, muistuttaa JHL:n työelämäasiantuntija Tuula Haavasoja.

Työterveyslaitosksen yleisohje: Turvallinen paluu työpaikalle edellyttää jatkuvaa riskien arviointia (6.8.2020)

JHL:n ohjeistus turvallisesta paluusta työpaikoille

Ohessa on JHL:n ohjeistus työpaikoille työturvallisuudesta koronavirustilanteissa. Ohjeistusta täydennetään tarvittaessa.

Tästä pdf-tiedostosta voit lukea tarkat ohjeet työturvallisuudesta:

Sosiaali- ja terveysministeriö on täsmentänyt kunnille ja kuntayhtymille antamaansa ohjetta, joka koskee kotiin annettavia palveluja:  Täsmennys kuntiin annettuun ohjeeseen kotiin annettavista palveluista koronavirustilanteessa (1.4.2020)

Katso myös:

Tartuntatautipäiväraha

Voit saada tartuntatautipäivärahaa, jos sinut on määrätty viralliseen karanteeniin etkä sen takia voi tehdä ansiotyötäsi. Katso alla olevasta kuvasta, missä tapauksissa olet oikeutettu tartuntatautipäivärahaan. Katso myös Kelan ohjeet tartuntatautipäivärahan hakemisesta.

Taulukko pdf-muodossa

Miten toimit, jos epäilet koronatartuntasi aiheutuneen työstäsi?

Koronatartunnasta aiheutuva sairastuminen voi olla tietyissä tilanteissa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta korvattava ammattitauti. Miten työntekijän, työnantajan ja työterveydenhuollon tulisi toimia, kun tartunnan epäillään aiheutuneen todennäköisesti työssä? Katso Tapaturmavakuutuskeskuksen ohjeistus.

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksen vaikutuksesta työsuhteeseen

Katso kaikki usein kysytyt kysymykset/vastaukset tästä

Näitä asioita on kysytty:

Yt-menettelyyn liittyvät kysymykset

Työsopimukseen ja palvelussuhteen ehtoihin liittyvät kysymykset

Työturvallisuuteen liittyvät kysymykset

Toimeentuloon liittyvät kysymykset

Katso myös

Mitä työpaikoilla tulisi tehdä koronaviruksen johdosta?

Työterveyslaitoksen uusi ohje: Miten arvioida koronatartunnan riskiä työpaikalla (28.8.2020)

  • Työnantajalla on työturvallisuuslain nojalla velvollisuus huolehtia siitä, ettei kenenkään terveys ja turvallisuus vaarannu työn johdosta.
  • Jokaisella työpaikalla on syytä varautua työn ja työpaikan luonteen ja olosuhteiden edellyttämällä tavalla koronaviruksen laajamittaiseen leviämiseen.
  • Ennakoiva toiminta työpaikoilla kattaa mm. siivouksen tehostamisen, matkustamis- ja kokouskäytäntöjen tarkistamisen, omailmoituskäytäntöjen muuttamista epidemian aikana, etätyökäytäntöjen päivittämistä jne. Oleellisen tärkeää on opastaa henkilöstöä hyvästä käsihygieniasta ja oikein yskimisestä sekä huolehtia siitä, että työpaikalla on riittävä määrä käsidesiä ja saippuaa. Tärkeää on korostaa työpaikalla myös sitä, että kukaan ei tule sairaana töihin.
  • Hallitus on kehottanut kaikkia Suomen kansalaisia olemaan matkustamatta ulkomaille ja välttämään matkustamista myös kotimaassa. Työpaikkojen on syytä huomioida tämä omassa työssään.

Työnantajan määräysvalta ei ulotu henkilöstön vapaa-ajalle, joten työnantaja ei voi kieltää vapaa-ajan matkoja.

Matkavakuutusasioissa ota suoraan yhteyttä vakuutusyhtiö Turvaan! Turvan toimipaikat ovat toistaiseksi suljettuna, mutta palvelu toimii puhelimitse sekä osoitteessa turva.fi.

JHL:n jäsenten valtakunnallinen palvelunumero 010 195 109 on avoinna arkisin klo 8.00–18.00.
Korvauspalvelujen palvelunumero 010 195 108 on avoinna ma–pe klo 9.00–17.00.
Palvelunumeroissa on paikallispuhelun hinta koko Suomessa.

Katso myös:

Koronavirus on yleisvaarallinen tauti

Koronavirus on Suomessa lisätty tartuntatautilain yleisvaarallisten tautien luetteloon. Tästä seuraa, että koronavirukseen sairastunut, sairastuneeksi epäilty tai sille altistunut henkilö voidaan viranomaisten toimesta määrätä:

  • pysymään pois työstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta
  • karanteeniin
  • eristettäväksi terveydenhuollon toimintayksikköön.

Eristäminen tai karanteeni voidaan määrätä myös TAHDON VASTAISESTI.

Eristys = tarttuvaa tautia sairastavan potilaan eristämistä terveistä. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa.

Karanteeni = terveen henkilön liikkumisvapauden rajoittamista.

  • Karanteeniin/eristyksiin voidaan määrätä henkilö, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin.
  • Karanteeni toteutetaan yleensä kotona.

Päätöksen eristämisestä tai karanteenista tekee virkasuhteinen kunnan / sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri.

Karanteeniin määrätyn on pysyttävä kotona*

Karanteeniin määrätty henkilö ei saa kutsua vieraita kotiinsa eikä hän saa itse lähteä kyläilemään kenenkään luokse. Karanteenin aikana EI saa mennä kauppaan, apteekkiin, terveysasemalle, työpaikalle, päiväkotiin, kouluun, nuorisotilalle, kirjastoon, ravintolaan, yleisötapahtumiin tms.

Jos muut perheenjäsenet eivät ole karanteenissa, he voivat toimia normaalisti eikä ohjeistus koske heitä.

Karanteeniin määrätty saa ulkoilla, varotoimia on noudatettava ulos mentäessä esim. rappukäytävässä. Ulkona on pidettävä noin 2 metrin turvaväli muihin ihmisiin.

Karanteenimääräykset 

Seuraa tilannetta aktiivisesti viranomaisten sivuilta

HUOM! Suuren käyttäjämäärän takia viranomaisten sivuille voi olla ajoittain vaikea päästä tai se kestää normaalia kauemmin.

Tietoa löydät myös mm. sosiaali- ja terveysministeriön (www.stm.fi) ja Työterveyslaitoksen (www.ttl.fi) internet-sivuilta:.