Eduskuntavaalit 2023: JHL:n tavoitteena taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä Suomi

Eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2023. Ammattiliitto JHL:n tavoitteena on saada maahamme hallitus, joka tekee Suomesta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän. Maan, jossa on vahva demokratia ja ihmisten on helppo tehdä töitä, osallistua toimintaan ja päätöksentekoon. Vaaleissa juuri sinä pääset vaikuttamaan tähän kaikkeen äänestämällä.

JHL:n jäsenet työssään eri aloilla. Puhtautta, hoitoa, hoivaa, opetusta, sivistystä, turvallisuutta ja tekniikkaa.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu yhteisillä verovaroilla. JHL:n tavoitteena on, että tuleva hallitus

  • parantaa suomalaista työelämää lainsäädännön kautta
  • huolehtii kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituksesta
  • lisää koulutuspaikkoja työvoimapulasta kärsiville aloille
  • säilyttää julkisten palvelujen vastuun julkisella sektorilla
  • jatkaa ilmastonmuutoksen torjuntaa
  • vahvistaa kansalaistensa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

JHL:n tavoitteet

JHL:n eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteet on jaettu neljään osa-alueeseen, joiden alla on lukuisia aihealueeseen liittyviä tavoitteita. Osa-alueet ovat:

Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 2.4.2023. Ennakkoäänestyksen päivät ovat 22.–28.3.2023.

Tutustu ammattiliittosi tavoitteisiin ja siihen, miten Suomesta saadaan maa, jossa ihmisten on hyvä elää, asua ja tehdä työtä.

Taloudellisesti kestävä Suomi

Korkea työllisyysaste ja osaavan työvoiman saanti ovat väestöltään ikääntyvän Suomen kohtalonkysymyksiä. Talouskasvun sekä hyvinvointiyhteiskunnan ja julkisten palveluiden tulevaisuus riippuu niistä molemmista. Taloudellisesti kestävän Suomen saamiseksi JHL:n tavoitteita ovat muun muassa:

  • Valtio varaa riittävästi rahaa hyvinvointialueiden palkkaharmonisointiin. Harmonisointi tehdään ylöspäin, ei alaspäin.
  • Hyvinvointialueiden rahoitus on turvattava maakuntaverolla.
  • Kuntien valtionosuuksien taso pysyy vähintään nykyisellä tasolla.
  • Valtion vastaamien poliisin, puolustuslaitoksen, rajavalvonnan, vankeinhoidon ja tullin toimintaan on oltava riittävä rahoitus.
  • Hyvinvointipalvelujen rahoittamiseksi kokonaisveroastetta on nostettava maltillisesti laajentamalla ja tiivistämällä veropohjaa.
  • Työperäistä maahanmuuttoa on sujuvoitettava. Maahanmuuttoasiat on hoidettava yhden luukun periaatteella. Tällöin kaikki keskeiset prosessit hoituvat yhdessä ja samassa paikassa. Työntekijän asemaa suojaavaa lainsäädäntöä sekä viranomaisten oikeuksia valvoa ja puuttua epäkohtiin on vahvistettava.
  • Valtion ja kuntien omistamissa yhtiöissä päätösvalta pidetään omissa käsissä.

Näin Suomesta saadaan taloudellisesti kestävämpi

Sosiaalisesti kestävä Suomi

Kasa seteleitä ja suurennuslasi, jonka alla JHL:n jäseniä työssään eri ammateissa

Sosiaalisesti kestävän Suomen saamiseksi JHL:n tavoitteita ovat muun muassa:

  • Lait eivät tällä hetkellä tue riittävän hyvin kuntien ja hyvinvointialueiden tuottamia ydin- ja tukipalveluja esimerkiksi vanhusten hoidossa, varhaiskasvatuksessa tai sairaalatyössä. Lainsäädännössä on otettava huomioon, että julkisten palvelujen palvelukokonaisuuksissa ei ole kyse markkinoilla toimimisesta.
  • Tukipalvelut (mm. siivous-, ruoka-, kunnostus- ja huoltopalvelut) pidettävä omissa näpeissä palveluketjujen saumattoman toiminnan takaamiseksi.
  • Toimia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulan taltuttamiseksi on jatkettava yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. On tärkeää huomioida koko moniammatillinen palveluketju sekä panostaa henkilöstön työhyvinvointiin ja johtamiseen. Hoiva-avustajien kouluttamista ja saamista työelämään on jatkettava.
    Tutustu tarkemmin JHL näkökulmiin sote-henkilöstöpulan ratkaisemiseksi (tässä myös tiivistelmä JHL:n näkökulmista).
  • Suomen sosiaaliturvajärjestelmää on yksinkertaistettava vastaamaan paremmin ihmisten tarpeisiin erilaisissa elämäntilanteissa.
  • Sosiaali- ja terveysaloille sekä ravitsemis- ja puhtausalalle on lisättävä koulutuspaikkoja ja tutkintorakenteiden on vastattava työelämän osaamistarpeita.
  • Varhaiskasvatuslaki on korjattava. Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä vähintään puolella on oltava varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, puolella lastenhoitajan tai perhepäivähoitajan kelpoisuus.
  • Koulunkäynninohjaajien ja -avustajien oikeusturvaa on parannettava.
  • Aamu- ja iltapäivätoimintaan on saatava henkilöstömitoitus.

Reilut pelisäännöt työelämään

Työelämää kehitetään yleis- ja normaalisitoviin työehtosopimuksiin perustuen, kolmikantaisesti yhteistoiminnassa työmarkkinajärjestöjen kanssa.

  • Työsuhteen muuttaminen kevytyrittäjyydeksi ilman työntekijän suostumusta kielletään lailla.
  • Alustataloutta koskevaa lainsäädäntöä kehitetään niin, että työntekijää koskee säädetty sosiaali- ja työlainsäädännön turva.
  • Ammattiliitoille säädetään kanneoikeus.
  • Paikallista sopimista kehitetään valtakunnallisten työehtosopimusten pohjalta.
  • Liian pienen palkan maksaminen kriminalisoidaan sekä säädetään viranomaisille oikeus puuttua alipalkkaukseen esim. määräämällä yhteisösakko.
  • Vaihtelevan työajan eli niin kutsuttujen nollasopimusten käyttöä kiristetään. Vaihtelevaa työaikaa saa käyttää ainoastaan silloin, kun työvoiman tarve todella vaihtelee.

Näin Suomesta saadaan sosiaalisesti kestävämpi

Ekologisesti kestävä Suomi

JHL:n ammattilaisia työssään

Julkisella sektorilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä sen vaikutuksiin sopeutumisessa – sekä valtio-, että maakunta- ja kuntatasolla.

Kun suomalaisessa yhteiskunnassa kehitetään toimia ilmastonsuojelun hyväksi, myös suomalainen työelämä ja osaamistarpeet muuttuvat. Osa työpaikoista katoaa ja samalla syntyy tarve uudentyyppiselle osaamiselle.

Ekologisesti kestävän Suomen saamiseksi JHL:n tavoitteita ovat:

  • Oikeudenmukainen siirtymä, eli päästövähennykset toteutetaan työntekijöiden näkökulmasta reilulla tavalla. Työntekijät ja ammattiliitot ovat aktiivisesti mukana muutosprosesseissa.
  • Muutosturvan on oltava riittävä sitä tarvitseville.
  • Työpaikoilla on kehitettävä prosesseja oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi. Tämä voi olla esimerkiksi muutoksiin liittyvää osaamiskartoitusta sekä ennakoivaa vaikutusten arviointia.

Näin Suomesta saadaan ekologisesti kestävämpi

Vahvempi osallisuus ja demokratia

Ruokapalvelun ammattilaiset työssään sairaalassa

Vahvemman osallisuuden ja demokratian saamiseksi JHL:n tavoitteita ovat:

  • Järjestäytyneiden työntekijöiden on kaikilla työpaikoilla saatava valita työehtosopimuksen tarkoittama luottamushenkilö.
  • Vaaleissa äänestäminen on tehtävä mahdollisimman helpoksi lisäämällä ennakkoäänestyspaikkoja ja laajentamalla kirjeäänestyksen mahdollisuutta myös kotimaassa. Myös tietoturvallisen sähköisen äänestämisen mahdollisuudet on selvitettävä.

Näin osallisuus ja demokratia vahvistuvat Suomessa