Eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2023. Ammattiliitto JHL:n tavoitteena on saada maahamme hallitus, joka ei aja uutta kikyä, pakkolakeja tai leikkauksia sosiaaliturvaan. Olemme ylpeitä kaikille kuuluvista hyvinvointipalveluista ja niiden tekijöistä. Vaaleissa juuri sinä pääset vaikuttamaan tähän kaikkeen äänestämällä.
Sinä päätät, äänestä!
Suomella ei ole varaa siihen, että työntekijöiden asemaa kurjistetaan millään tavalla. Sinä voit äänestämällä vaikuttaa siihen, että päättäjiksi valitaan henkilöitä, jotka ylläpitävät suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja ymmärtävät työntekijöiden asemaa.
Tutustu ja valitse oma ehdokkaasi SAK:n vaaligalleriasta. Sieltä löydät työntekijämyönteiset ehdokkaat, jotka ovat sitoutuneita SAK:laiseen arvomaailmaan.
Galleria on auki sunnuntaina 2.4.2023 järjestettäviin vaaleihin asti. Hakuja voit tehdä puolueen, vaalipiirin ja ammattiliiton perusteella.
Jos olet ehdolla ja haluaisit vielä mukaan eduskuntavaaligalleriaan, voit ilmoittaa halukkuudestasi osoitteessa eduskuntavaaligalleria.fi. Galleriaan voi ilmoittautua 20.3.2023 asti. Kannustamme kaikkia JHL:läisiä ehdokkaita mukaan galleriaan.
Vaalistaja – tästä on syytä puhua
Vaalistaja on sinua varten, joka kaipaat vaaleihin vähemmän poliittista jargonia ja enemmän helposti ymmärrettävää sisältöä. Taustoitamme vaalikeskustelussa olevia aiheita ja avaamme sinulle, miten puolueiden tavoitteet vaikuttaisivat työntekijän elämään. Erityisesti takerrumme siihen, mitä ei sanottu ääneen.
Vaalistaja on SAK:n ja liittojen yhteiseen eduskuntavaalikampanjaa. Klikkaa osoitteeseen https://vaalistaja.fi/ ja tilaa uutiskirje https://vaalistaja.fi/tilaa/
Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on 2.4.2023. Ennakkoäänestyksen päivät ovat 22.–28.3.2023.
JHL:n tavoitteet eduskuntavaaleissa 2023
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu yhteisillä verovaroilla. JHL:n tavoitteena on, että tuleva hallitus
- parantaa suomalaista työelämää lainsäädännön kautta
- huolehtii kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituksesta
- lisää koulutuspaikkoja työvoimapulasta kärsiville aloille
- säilyttää julkisten palvelujen vastuun julkisella sektorilla
- jatkaa ilmastonmuutoksen torjuntaa
- vahvistaa kansalaistensa mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
JHL:n eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteet on jaettu neljään osa-alueeseen, joiden alla on lukuisia aihealueeseen liittyviä tavoitteita. Osa-alueet ovat:
- Taloudellisesti kestävä Suomi
- Sosiaalisesti kestävä Suomi
- Ekologisesti kestävä Suomi
- Vahvempi osallisuus ja demokratia
Tutustu ammattiliittosi tavoitteisiin ja siihen, miten Suomesta saadaan maa, jossa ihmisten on hyvä elää, asua ja tehdä työtä.
Taloudellisesti kestävä Suomi
Korkea työllisyysaste ja osaavan työvoiman saanti ovat väestöltään ikääntyvän Suomen kohtalonkysymyksiä. Talouskasvun sekä hyvinvointiyhteiskunnan ja julkisten palveluiden tulevaisuus riippuu niistä molemmista. Taloudellisesti kestävän Suomen saamiseksi JHL:n tavoitteita ovat muun muassa:
- Valtio varaa riittävästi rahaa hyvinvointialueiden palkkaharmonisointiin. Harmonisointi tehdään ylöspäin, ei alaspäin.
- Hyvinvointialueiden rahoitus on turvattava maakuntaverolla.
- Kuntien valtionosuuksien taso pysyy vähintään nykyisellä tasolla.
- Valtion vastaamien poliisin, puolustuslaitoksen, rajavalvonnan, vankeinhoidon ja tullin toimintaan on oltava riittävä rahoitus.
- Hyvinvointipalvelujen rahoittamiseksi kokonaisveroastetta on nostettava maltillisesti laajentamalla ja tiivistämällä veropohjaa.
- Työperäistä maahanmuuttoa on sujuvoitettava. Maahanmuuttoasiat on hoidettava yhden luukun periaatteella. Tällöin kaikki keskeiset prosessit hoituvat yhdessä ja samassa paikassa. Työntekijän asemaa suojaavaa lainsäädäntöä sekä viranomaisten oikeuksia valvoa ja puuttua epäkohtiin on vahvistettava.
- Valtion ja kuntien omistamissa yhtiöissä päätösvalta pidetään omissa käsissä.
Näin Suomesta saadaan taloudellisesti kestävämpi
Sosiaalisesti kestävä Suomi
Sosiaalisesti kestävän Suomen saamiseksi JHL:n tavoitteita ovat muun muassa:
- Lait eivät tällä hetkellä tue riittävän hyvin kuntien ja hyvinvointialueiden tuottamia ydin- ja tukipalveluja esimerkiksi vanhusten hoidossa, varhaiskasvatuksessa tai sairaalatyössä. Lainsäädännössä on otettava huomioon, että julkisten palvelujen palvelukokonaisuuksissa ei ole kyse markkinoilla toimimisesta.
- Tukipalvelut (mm. siivous-, ruoka-, kunnostus- ja huoltopalvelut) pidettävä omissa näpeissä palveluketjujen saumattoman toiminnan takaamiseksi.
- Toimia sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöpulan taltuttamiseksi on jatkettava yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. On tärkeää huomioida koko moniammatillinen palveluketju sekä panostaa henkilöstön työhyvinvointiin ja johtamiseen. Hoiva-avustajien kouluttamista ja saamista työelämään on jatkettava.
Tutustu tarkemmin JHL näkökulmiin sote-henkilöstöpulan ratkaisemiseksi (tässä myös tiivistelmä JHL:n näkökulmista). - Suomen sosiaaliturvajärjestelmää on yksinkertaistettava vastaamaan paremmin ihmisten tarpeisiin erilaisissa elämäntilanteissa.
- Sosiaali- ja terveysaloille sekä ravitsemis- ja puhtausalalle on lisättävä koulutuspaikkoja ja tutkintorakenteiden on vastattava työelämän osaamistarpeita.
- Varhaiskasvatuslaki on korjattava. Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä vähintään puolella on oltava varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, puolella lastenhoitajan tai perhepäivähoitajan kelpoisuus.
- Koulunkäynninohjaajien ja -avustajien oikeusturvaa on parannettava.
- Aamu- ja iltapäivätoimintaan on saatava henkilöstömitoitus.
Reilut pelisäännöt työelämään
Työelämää kehitetään yleis- ja normaalisitoviin työehtosopimuksiin perustuen, kolmikantaisesti yhteistoiminnassa työmarkkinajärjestöjen kanssa.
- Työsuhteen muuttaminen kevytyrittäjyydeksi ilman työntekijän suostumusta kielletään lailla.
- Alustataloutta koskevaa lainsäädäntöä kehitetään niin, että työntekijää koskee säädetty sosiaali- ja työlainsäädännön turva.
- Ammattiliitoille säädetään kanneoikeus.
- Paikallista sopimista kehitetään valtakunnallisten työehtosopimusten pohjalta.
- Liian pienen palkan maksaminen kriminalisoidaan sekä säädetään viranomaisille oikeus puuttua alipalkkaukseen esim. määräämällä yhteisösakko.
- Vaihtelevan työajan eli niin kutsuttujen nollasopimusten käyttöä kiristetään. Vaihtelevaa työaikaa saa käyttää ainoastaan silloin, kun työvoiman tarve todella vaihtelee.
Näin Suomesta saadaan sosiaalisesti kestävämpi
Ekologisesti kestävä Suomi
Julkisella sektorilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä sen vaikutuksiin sopeutumisessa – sekä valtio-, että maakunta- ja kuntatasolla.
Kun suomalaisessa yhteiskunnassa kehitetään toimia ilmastonsuojelun hyväksi, myös suomalainen työelämä ja osaamistarpeet muuttuvat. Osa työpaikoista katoaa ja samalla syntyy tarve uudentyyppiselle osaamiselle.
Ekologisesti kestävän Suomen saamiseksi JHL:n tavoitteita ovat:
- Oikeudenmukainen siirtymä, eli päästövähennykset toteutetaan työntekijöiden näkökulmasta reilulla tavalla. Työntekijät ja ammattiliitot ovat aktiivisesti mukana muutosprosesseissa.
- Muutosturvan on oltava riittävä sitä tarvitseville.
- Työpaikoilla on kehitettävä prosesseja oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi. Tämä voi olla esimerkiksi muutoksiin liittyvää osaamiskartoitusta sekä ennakoivaa vaikutusten arviointia.
Näin Suomesta saadaan ekologisesti kestävämpi
Vahvempi osallisuus ja demokratia
Vahvemman osallisuuden ja demokratian saamiseksi JHL:n tavoitteita ovat:
- Järjestäytyneiden työntekijöiden on kaikilla työpaikoilla saatava valita työehtosopimuksen tarkoittama luottamushenkilö.
- Vaaleissa äänestäminen on tehtävä mahdollisimman helpoksi lisäämällä ennakkoäänestyspaikkoja ja laajentamalla kirjeäänestyksen mahdollisuutta myös kotimaassa. Myös tietoturvallisen sähköisen äänestämisen mahdollisuudet on selvitettävä.