Tavoitteita vaalikaudelle 2019–2023

JHL:n tavoitteena on, että tuleva hallitus parantaa suomalaista työelämää lainsäädännön kautta. Vastuu julkisella palveluista on säilytettävä julkisella sektorilla, työntekijöiden täydennyskoulutusta pitää helpottaa ja kuntien rahoituksesta on huolehditta. Lue kaikki liiton hallitusohjelmatavoitteet täältä.

Turvattu työ on kaikkien etu. JHL haluaa parantaa suomalaista työelämää. Toimivaan työelämään tarvitaan myös toimiva lainsäädäntö.

Liiton hallitusohjelmatavoitteista on tehty myös podcast, jossa kerrotaan, miksi JHL haluaa vaikuttaa vaaleissa.

JHL:n tavoitteet hallituskaudelle 2019–2023

Voit myös ladata liiton hallitusohjelmatavoitteet kätevästi yhtenä tiedostona.

Yleiset tavoitteet

Talous

Työelämä

Luottamuksen vahvistaminen

Suomalaisen yhteiskunnan kehittäminen on perustunut keskinäiseen luottamukseen. Hallitus vahvistaa luottamusta työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelemalla keskeiset työelämän lait ja muutokset kolmikantaisesti.

Työmarkkinaosapuolten laajaa osaamista hyödynnetään myös hallitusohjelman strategisten päämäärien valmistelussa.

Siirry takaisin sivun alkuun

Yhteiskuntavastuun lisääminen

Säädetään yritysten yhteiskuntavastuusta julkisessa palvelutuotannossa laatimalla ja täsmentämällä lainsäädäntöä.  Tarkastelussa otetaan kantaa mm. palvelumarkkinoilla olevien yritysten taloudelliseen osallistumiseen ja tiedon jakamiseen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän kehittämisessä. Monikansallisten yritysten verokeinottelu julkisen palvelun tuotannossa estetään.

Säädetään yritysvastuulaki, joka velvoittaa yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista. Laki velvoittaa Suomessa toimivia yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia omassa yritystoiminnassaan ja arvoketjuissaan niin Suomessa kuin Suomen rajojen ulkopuolellakin. Laki perustuu yrityksille säädettävään huolellisuusvelvoitteeseen, joka noudattaa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita.

Siirry takaisin sivun alkuun

Sote-uudistus saatettava loppuun

Jatketaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista turvaamalla kaikille oikeus oikea-aikaiseen hoitoon ja hoivaan. Uudistuksen tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja kustannusten kasvun hillintä.

Julkisella sektorilla on vastuu palveluista niiden järjestäjänä ja tuottajana. Mikäli palveluiden järjestämiseen luodaan perustuslain 121 §:n mukaisia uusia toimijoita, säädetään niille verotusoikeus.

Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät julkisen sektorin palveluita. Julkisella sektorilla säilyy mahdollisuus toteuttaa tukipalveluja kilpailuttamatta. Asiakkaan valinnanvapautta voidaan kehittää, kunhan kokonaisvastuu palveluista säilyy palveluiden järjestäjällä.

Siirry takaisin sivun alkuun

Osaamisen kehittäminen

Parannetaan aikuisväestön työn ja koulutuksen yhteensovittamista.

Perustetaan valtakunnallinen aikuisten osaamistason kohottamishanke, jossa
työmarkkinaosapuolilla on vahva rooli (vrt. Noste-ohjelma).

Luodaan avoin ammattiopisto, joka mahdollistaa osaamisen laajentamisen
(mm. horisontaalinen eteneminen ammatista toiseen) ja jossa ammatillisten
opintojen lisäksi voi syventää yleissivistävistä osaamista.

Siirry takaisin sivun alkuun

Varhaiskasvatus turvattava

Päiväkotien perinteeseen kuuluu ammattiryhmien välinen kunnioitus ja tasa-arvo. Työntekijämalli, jossa lapsiryhmää kohden on yksi lastentarhanopettaja ja kaksi hoitajaa, on tuloksekas ja taloudellinen malli, jota arvostetaan myös ulkomailla. Suomessa pitää edelleen ylläpitää menestyksekästä 1+2 mallia ja kehittää sitä laajassa yhteisymmärryksessä eri ammattilaisten kanssa. Varhaiskasvatuslain ja -asetuksen henkilöstörakennetta koskeva kohta on avattava ja peruttava 2030 pakottavina voimaan tulevat henkilöstörakennemuutokset.

Turvataan varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutus- ja osaamistaso, riittävät koulutusmäärät sekä pedagogiset valmiudet huomioiden kaikki henkilöstöryhmät.

Subjektiivinen kokoaikainen varhaiskasvatusoikeus palautetaan kaikille lapsille.

Subjektiivinen kokoaikainen varhaiskasvatusoikeus palautetaan kaikille lapsille. Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku palautetaan yli 3-vuotiaiden osalta vuoden 2014 tasolle.

Siirry takaisin sivun alkuun

Ikäihmisten asemaa parannettava

Perustetaan vanhusasiainvaltuutetun virka. Valtuutetun tehtävänä on valvoa ikäihmisten oikeuksien toteutumista ja nostaa heidän asemaansa liittyviä kysymyksiä päätöksentekoon.

Selvitetään vanhuspalvelulainlain muutostarpeet. Samassa yhteydessä parannetaan vanhustyön henkilöstömitoitusta ja otetaan mitoitus käyttöön myös kotihoidossa.

Kehitetään digitalisaatioon perustuvia ratkaisuja vanhusten hoitotyössä sekä asiakkaan että henkilöstön kannalta turvallisesti.

Vanhusten hoitopäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon vanhuksen oma ja hänen läheistensä tahto hyvän hoidon järjestämisestä.

Siirry takaisin sivun alkuun

Turvallisuuden lisääminen

Vahvistetaan virastojen toimintamahdollisuuksia kansalaisten turvallisuuden ja
yritysten investointihalujen ylläpitämiseksi. Oikeusturvapalveluita vahvistetaan.

Turvallisuusalan tarkastelussa huomioidaan kaikki turvallisuusviranomaiset ja
niiden resurssit. Turvallisuustoiminnassa lisätään turvallisuusviranomaisten
välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä.

Vankeinhoito ja koko oikeusturvaketju järjestetään tiiviimmin osaksi muuta
turvallisuusalan viranomaistoimintaa.

Siirry takaisin sivun alkuun

Valtionyhtiöpolitiikka

Valtioyhtiöitä kehitetään vastuullisesti ja niiden arvoa kasvatetaan. Yhteiskunnallista palvelutehtävää hoitavien yhtiöiden omistus säilytetään.

VR Yhtymän osalta arvioidaan edellisellä hallituskaudella kilpailun avaamisesta tehtyjen päätösten vaikutukset.

Siirry takaisin sivun alkuun

Julkisen sektorin ja investointien rahoitus

Verotusta kehitetään pitämällä veropohja laajana ja tiiviinä, jotta vältytään verokantojen yleiseltä korottamiselta. Mahdolliset veronkevennykset kohdistetaan pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotuksen keventämiseen. Omistamisen verotuksessa siirrytään maltillisesti kohti EU:n keskitasoa. Verotuksen kehittämisessä otetaan huomioon sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat.

Verotuksen keskeinen lähtökohta on, että Suomessa toimivat yritykset maksavat täällä tapahtuvasta toiminnastaan verot Suomeen. Erityisesti tämä koskee yrityksiä, jotka toimivat julkisen palvelun tuottajina. Verotuksella pidetään huolta julkisten palveluiden rahoituksesta sekä estetään voitontavoittelua verovaroilla.

Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n yritysverotuksen uudistamiseksi ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi edistämällä yhteisen yhdistetyn veropohjan ja minimiyhteisöverokannan käyttöönottoa EU:ssa. Suomi edistää myös monikansallisten yritysten julkista maakohtaista raportointia sekä EU:ssa että kansallisesti. Valtion enemmistöomisteisten yhtiöiden veroraportointivaatimuksia päivitetään vastaamaan verohal­linnolle annettavaa maakohtaista raporttia.

Valtion budjettipolitiikkaa kehitetään selvittämällä mahdollisuus ottaa käyttöön erilliset käyttötalous- ja investointibudjetit. Esimerkiksi 12-vuotinen infraohjelma voidaan toteuttaa investointibudjetin osana.

Siirry takaisin sivun alkuun

Kuntataloutta vahvistettava

Lomarahaleikkauksen poistuminen kompensoidaan kuntien valtionosuuksien lisäämisenä täysimääräisesti. Sairausvakuutusmaksua alennettiin noin yksi prosenttiyksikkö vuosina 2017–2019. Vuonna 2020 toimitaan käänteisesti palauttamalla yksityisen työnantajan sairausvakuutusmaksun noususta valtiontalouteen syntyvä liikkumatila nostamalla kuntien valtionosuuksia.

Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen yhteydessä siirtyvien työntekijöiden palkka- ja työehtojen harmonisointiin turvataan riittävä rahoitus.

Siirry takaisin sivun alkuun

Julkiset hankinnat

Hankintalakia kehitetään helpottamalla sosiaalisten ja yhteiskunnallisten kriteerien asettamista. Julkisen sektorin kumppaniksi tulee luoda yhteiskunnallisia yrityksiä, yhteiskunnallisilla kriteereillä. Lain soveltamista on helpotettava, sosiaalisen vastuullisuuden käsitettä selkiytettävä ja kriteerien käyttöä mitattava. Julkisten hankintojen sosiaalisen vastuullisuuden kohentamiseksi laaditaan kansallinen strategia, indikaattorit ja seuranta.

Hankintalain sidosyksikkötoimintaa koskevia määräyksiä muutetaan vastaamaan EU:n hankintadirektiivin mahdollistamaa sidosyksikkötoiminnan 80% rajaa, jolloin sidosyksikkö voisi harjoittaa ulosmyyntiä alle 20% toiminnastaan.

Julkisten hankintojen strategisen osaamisen kehittämiseksi perustetaan ohjelma.

Siirry takaisin sivun alkuun

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta

Julkinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, samalla kasvattaen TKI-toiminnan omavastuuosuutta. Uusien innovaatioiden syntymistä tuetaan teollisuudessa sekä yksityisissä ja julkisissa palveluissa.

Kuntien ja alueiden osaamista ja innovaatiotoimintaa tuetaan uudella ohjelmalla. Ohjelman tavoitteena on kaupunkiseutujen elinvoiman lisääminen ja siten toimeentulomahdollisuuksien parantaminen eri puolilla Suomea.

Siirry takaisin sivun alkuun

Kehitysyhteistyön rahoitus

Ihmisten tukeminen heidän kotimaissaan ja eri maiden tilanteen tasapainottaminen on pitkäjänteinen keino globaalien pakolaisongelmien ratkaisuun. Myös vapaan kansalaisyhteiskunnan kehittäminen ja ihmisoikeuksien toteutuminen kehitysmaissa edellyttävät riittävää kansalaisjärjestöille suunnattua kehitysyhteistyörahoitusta.

Kansalaisjärjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoituksesta on palautettava vähintään vuoden 2015 tasolle noin 15 %:iin.

Hallituksen on tiukemmin pyrittävä YK:n sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen eli kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseen 0,7 %:iin bruttokansantuotteesta.

Siirry takaisin sivun alkuun

Työelämän tasa-arvoa parannettava

Edistetään sukupuolten tasa-arvoa kaikessa koulutuksessa mm. lisäämällä sekä miesten että naisten hakeutumista eri koulutusaloille. Selvitetään mahdollisuus säätää lailla samapalkkaohjelmasta esim. Islannin mallin mukaisesti. Tasa-arvosuunnitelmien velvoittavuutta vahvistetaan.

Tehdään perhevapaauudistus, joka mahdollistaa molempien vanhempien tasavertaisen osallistumisen työelämään ja lapsen hoitoon.

Selvitetään, onko mahdollista toteuttaa uudistus mallilla, jossa isien
perhevapaa pidentyy lyhentämättä äitien perhevapaata.

Siirry takaisin sivun alkuun

Työnvälitys ja työelämän kehittäminen

Työttömien palveluille varmistetaan riittävät resurssit, jotka mahdollistavat asiakkaille henkilökohtaisen lähipalvelun. Asiakkaiden erityistarpeista huolehditaan vahvistamalla palveluprosessissa sosiaalihuollon asiantuntemusta.

Erityisenä painopisteenä on nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien sekä maahanmuuttajien palveluiden parantaminen, mikä ehkäisee syrjäytymistä ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista.

Työttömiä nöyryyttävästä, toimeentuloa heikentävästä ja eriarvoistavasta aktiivimallista on luovuttava.

Työelämää kehitetään kieltämällä vastentahtoiset nollatuntisopimukset sekä säätämällä ammattiliitoille kanneoikeus.

Työelämätietous tuodaan opetussuunnitelmiin yrittäjyyskasvatuksen rinnalle.

Siirry takaisin sivun alkuun

Sukupolviohjelma selvitettävä

Selvitetään kolmikantaisesti edellytykset luoda uusi sukupolviohjelma, jonka tavoitteena on luoda nuorille työpaikkoja mahdollistamalla lähellä eläkeikää oleville laajemmat työelämän joustot. Selvityksen yhteydessä tutustutaan mm. Hollannissa käytössä olevaan vastaavaan malliin.

Siirry takaisin sivun alkuun

Valtionhallinnon kehittäminen

Lisätään valtionhallinnon vaikuttavuutta ja tehokkuutta vahvistamalla henkilöstön osaamista ja muutosturvaa sekä lisäämällä joustavaa liikkuvuutta eri tehtävissä. Valtioneuvoston periaatepäätöstä henkilöstön muutosturvasta kehitetään mm. edistämään mahdollisuuksia siirtyä tehtävästä toiseen.

Mahdolliset valtionhallinnon alueellistamispäätökset tehdään turvaamalla henkilöstölle työskentely työssäkäyntialueellaan.

Valtiosta muodostetaan yksi työnantaja. Yhtenäiseen, valtioneuvoston pohjalle rakennettuun työnantajamalliin siirtymiseen varataan riittävät palkkaharmonisoinnin resurssit.

Siirry takaisin sivun alkuun

Sosiaaliturvauudistus

Yksinkertaistetaan sosiaaliturva vastaamaan paremmin ihmisen tarpeisiin erilaisissa elämäntilanteissa. Syyperustaiseen ja ansioturvaan perustuva sosiaaliturva purkaa kannustin- ja tuloloukkuja sekä vähentää eriarvoisuutta. Uudistuksessa hyödynnetään valtakunnallista tulorekisteriä.

Helpotetaan työn vastaanottamista nopeuttamalla sosiaaliturvan käsittelyaikoja ja kehittämällä päätös- ja hakuprosesseja.

Siirry takaisin sivun alkuun

Vammaispolitiikka

Lainsäädäntöä kehitetään tunnistamaan yksityishenkilölle tehtävän työn ja toisen kotona tehtävän työn vaatimukset. Henkilökohtaisen avun osalta selvitetään mahdollisuus siirtyä kuntakohtaisesta määrittelystä kansallisesti määritettyyn henkilökohtaisen avun tuntihintaan. Aloitetaan henkilökohtaisen avun osuuskuntamallikokeilu.

Vammaisten työllistymisen ja osallistumisen mahdollisuuksia lisätään ja pyritään vammaisten aitoon työllistymiseen reiluilla työehdoilla.

Selvitetään sote-hankkeen ja vammaislainsäädännön uudistusten vaikutukset mm. vammaisten palveluiden saatavuudelle ja riittävyydelle. Toimenpide-esitykset tehdään perustettavassa vammaisalan työryhmässä.

Siirry takaisin sivun alkuun