Veropolitiikan oltava johdonmukaista

JHL:n kanta on, että kuntien ja valtion harjoittaman veropolitiikan on oltava ennustettavaa ja johdonmukaista. Kotitaloudet ja yritykset joutuvat tekemään valintoja, joilla on pitkän aikavälin vaikutuksia. Jos veropolitiikka on poukkoilevaa, isoja taloudellisia päätöksiä ei kukaan uskalla tehdä.

moottoritie vie suoraan eteenpäin
Verotus on keskeinen työkalu, jonka avulla suomalaisen yhteiskunnan julkisten palvelujen toimivuus ja laadukkuus taataan.

JHL:n kanta on, että veropolitiikan on sekä kunnissa että valtiolla oltava johdonmukaista, jotta päätöksenteko ei häiriinny.

Epäjohdonmukainen ja poukkoileva veropolitiikka vaikeuttaa pitkäaikaisten, rahallisia panostuksia vaativien päätösten tekemistä. Tämä pätee sekä kotitalouksiin että yrityksiin.

Esimerkki poukkoilevasta valtion veropolitiikasta:
Vuonna 2022  valtio päättää puolittaa pääomaverotuksen. Vuonna 2024 päätetäänkin, että pääomavero tuplataan.  Tällaista päätöksentekoa kotitalouksien tai yritysten on vaikea ennakoida ja laskelmien tekeminen on lähes mahdotonta.  Käytännössä laskelmiin sisältyisi aina riskikomponentti joka kasvaa, kun valtion toimenpiteet ovat epäjohdonmukaisia.

Yritys ei  tee investointeja epäjohdonmukaisten tai hallituskausien mukaan vaihtelevien päätösten takia.

Mistä valtio saa tulonsa

  • veroista
  • maksuista
  • omistamiensa osakkeiden tuotoista
  • omaisuuden myynnistä.

Esimerkki kunnan poukkoilevasta maksu- ja verotuspolitiikasta:
Vuonna 2022 kunta päättää pitää kunnallisveron ja kaikki asiakasmaksut ennallaan. Vuonna 2023 kunnallisveroa nostetaankin 0,5 prosenttiyksiköllä, kiinteistövero ja päivähoitomaksu korotetaan suurimpaan lain sallimaan prosenttiin. (Kiinteistöverolaki ja laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista)

Yksittäinen kotitalous saattaa jättää esimerkiksi omistusasunnon hankinnan tekemättä, jos epävarmuus verotuksen tasosta on merkittävä.

Mistä kunta saa tulonsa

  • veroista (kunnallisvero, kiinteistövero, yhteisövero)
  • valtionosuuksista (valtio osallistuu kunnallisten peruspalvelujen rahoitukseen. Yhden kunnan valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisesta kustannuksesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on yhtä suuri (€/asukas) kaikissa kunnissa.)
  • toimintatuloista (esimerkiksi asiakasmaksut, vuokratulot, pysäköintivirhemaksut)
  • omaisuuden myynnistä.

Koko maan tasolla noin 80 % kuntien verotuotoista tulee kunnallisverosta. Ennustettava veropolitiikka tuo vakautta ja varmuutta sekä kotitalouksien että yritysten taloussuunnitelmiin.