Siirry sisältöön

JHL kansallisen ikäohjelman periaatepäätöksestä: Tavallaan hyvä, mutta konkretia ja seuranta puuttuvat

Kansallisen ikäohjelman jatkotavoitteet ovat ammattiliitto JHL:n mielestä pääsääntöisesti hyviä, mutta puutteellisia. Huomion kiinnittäminen ikäihmisiin, heidän toimintakykynsä ja heille suunnattujen palvelujen parantamiseen on erittäin hyvä asia, mutta toimenpide-ehdotuksista puuttuu konkretia ja tavoitteiden toteutumisen seuranta.

Ammattiliitto JHL pitää hyvänä sitä, että ikäihmisiin ja heidän palveluihinsa kiinnitetään huomiota, mutta periaatepäätöksen kokonaisuus jää liiton mielestä kuitenkin irtonaiseksi ja siitä puuttuu konkretia. Tavoitteiden toteutumisen seurannasta luonnoksessa ei puhuta mitään.  Puutteena JHL pitää myös sitä, että luonnoksessa ei aseteta minkäänlaisia tavoitteita sille, miten riittämättömiä hoivapaikkoja lisätään tai miten erityisesti sote-aloilla edistetään henkilöstön saatavuusongelmien ratkaisemista. Ilman henkilöstöä ei palvelujakaan voida tarjota.

– Henkilöstön työhyvinvointiin, saatavuuteen ja jaksamiseen panostaminen on keskeistä, jotta palvelut voidaan ylipäätään turvata jatkossa. Erilaiset joustavat mallit on otettava käyttöön, hyödynnettävä olemassa olevia hyviä malleja ja otettava henkilöstö mukaan työn kehittämiseen kaikissa vaiheissa. Myös osatyökyisten mukaan ottaminen on keskeistä, jotta kaikkien potentiaalinen työkyky saadaan käyttöön, JHL sanoo lausunnossaan.

Liitto muistuttaa myös, että moniammatillisuus on jo nyt arkipäivää. Siksi kaikkien työpanos on otettava huomioon ajatuksella ’oikea työntekijä oikeassa tehtävässä’. Ikäihmisten kohdalla kyse on suurimmalta osalta hoivasta, ei hoidosta, jolloin esim. kuntouttavaa ja elämänhallintaa tukevia toimia ja sitä tuottavaa henkilöstöä on oltava riittävästi. Varsinaisen hoidon tarve korostuu valtaosin vasta viimeisissä vaiheissa.

Teknologia on tullut jäädäkseen

Teknologia ja digitaalisuus on tätä päivää ja erityisesti tulevaisuutta, johon liittyy sekä haasteita että mahdollisuuksia.

– Jo nyt on huomattu, että iso osa ikäihmisistä ei osaa käyttää teknologiaa ja vaikka ikäluokkien vaihtuessa tilanne osin korjaantuu, on uuden opettelu aina ikääntyneelle vaikeampaa kuin nuoremmille. Lisäksi ikääntyessä erilaiset aisti- ja koordinaatiorajoitteet voivat vaikeuttaa teknologian käyttöä. Tämä tulee ottaa huomioon, JHL:n lausunnossa sanotaan.

Työpaikoilla uuden teknologian käyttöönoton onnistumiseksi henkilöstö on otettava kaikilla tasoilla mukaan jo siinä vaiheessa, kun uusien välineiden käyttöönottoa suunnitellaan, liitto muistuttaa. Esimerkiksi vanhushoivassa suurimmiksi haasteiksi on koettu toimimattomat laitteet, puutteellinen perehdytys ja käyttäjätuen puute.

Vapaaehtoistoiminta tarvitsee paitsi ihmisiä, myös rahaa

Periaatepäätöksen luonnoksessa vapaaehtoistoiminta on nostettu yhdeksi keinoksi. Parhaimmillaan se tuottaakin hyötyä ja iloa niin palvelun antajalle kuin palvelun saajalle. On kuitenkin muistettava, että kyse on vapaaehtoisesta osallistumisesta eikä sen varaan voi laskea pysyvästi.

– Ensisijainen vastuu palveluista tulee aina olla julkisella sektorilla, JHL sanoo

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja koordinointi vaatii resursseja, joihin on panostettava taloudellisesti varaamalla myös riittävät henkilöstöresurssit palvelujen ohjaamiseen. Vapaaehtoistoiminta ei synnyt tyhjiössä ja myös järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava, JHL muistuttaa.

JHL:n lausunto ikäohjelmaa koskevasta valtioneuvoston periaatepäätöksestä