Siirry sisältöön

JHL: Jopa kolme neljästä koulunkäynninohjaajasta on kohdannut työssään väkivaltaa – Perusopetuslakia muutettava oppilaiden ja henkilöstön turvallisuuden takaamiseksi

Ammattiliitto JHL vaatii, että koulunkäyntiavustajille ja -ohjaajille on mahdollistettava laillinen oikeus pitää oppilasta aloillaan, kun aggressiivisen käytöksen estäminen ja järjestyksen ylläpitäminen sitä vaatii. Tällä hetkellä lainsäädäntö kieltää koulunkäynninohjaajilta kiinnipitämisen.

Koulujen kevätlukukauden käynnistyessä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL muistuttaa, että perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana tulisi olla huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Väkivalta- ja ongelmakäyttäytyminen on kuitenkin lisääntynyt kouluissa jopa huolestuttavassa määrin.

– Väkivaltaiset uhkatilanteet ovat liki päivittäinen haaste kouluissa. Väkivaltaa tai sen uhkaa työssään koki noin 73 prosenttia koulunkäynninohjaajista. Lyöntien ja potkujen kohteeksi on joutunut reilusti yli puolet vastaajista, kertaa ammattialatoiminnan asiantuntija Sanna Pihakivi syksyllä 2020 toteutetun Työterveyslaitoksen Kunta10 -kyselyn tuloksia.

Koulunkäynninohjaajat joutuvat työssään rajoittamaan uhkaavasti tai väkivaltaisesti käyttäytyviä oppilaita. Kouluissa on jatkuvasti tilanteita, joissa kiinnipitäminen on ainoa turvallinen keino oppilaan aggressiivisen käytöksen rauhoittamiseksi. Silti vain rehtorilla ja opettajilla on oikeus oppilaan kiinnipitoon ja luokasta poistamiseen.

Lempeät sanat eivät aina tehoa.

– Tilanne on todella hankala koulunkäynninohjaajien ja -avustajien kannalta. Lainsäädäntö on heidän kohdallaan puutteellinen, eikä anna heille tarvittavia oikeuksia. Nykyinen perusopetuslaki ei itse asiassa mainitse koulunkäynninohjaajia tai koulunkäyntiavustajia lainkaan, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kummastelee.

Kaikille turvallinen koulutyö

Niemi-Laine korostaa, että kenen tahansa paikalla olevan aikuisen on pyrittävä ja kyettävä rauhoittamaan toisiin oppilaisiin ja ohjaajiin itseensä kohdistuvaa väkivaltaista käytöstä. Aina eivät lempeät sanat valitettavasti riitä. Tarvittaessa on voitava rajoittaa riehujaa myös fyysisesti.

– Tämän on oltava mahdollista myös koulunkäynninohjaajille siten, ettei heidän oma oikeusturvansa vaarannu.

Tällä hetkellä – jos kiinnipitotilanne ei täytä hätävarjelun tunnusmerkkejä – seurauksista voi joutua vastaamaan yksittäinen työntekijä. Pisimmälle vietynä koulunkäynninohjaaja voi pahoinpitelytuomion lisäksi tulla irtisanotuksi ja joutua vahingonkorvausvastuuseen.

JHL pitää tärkeänä, että oppilaita ja koulun henkilökuntaa suojellaan väkivaltatilanteissa pelkästään turvallisin ja hyviksi havaituin tavoin.

– On löydettävä keinoja tukea oppilaita niin, ettei esimerkiksi kiinnipitoa tarvitse käyttää järjestyksen ylläpitämiseen toistuvasti. Voimankäytön on oltava kaikissa tilanteissa mahdollisimman vähäistä ja lyhytkestoista. Siihen on kuitenkin oltava ääritilanteissa lailliset oikeudet, Sanna Pihakivi sanoo.

JHL katsoo, että asiasta on välttämätöntä säätää lain tasolla, jotta koulunkäynninohjaajien ja koulunkäyntiavustajien oikeusturva toteutuu.

Lisätietoja:
Päivi Niemi-Laine, JHL:n puheenjohtaja, 040 702 4772
Sanna Pihakivi, JHL:n ammattialatoiminnan asiantuntija, 050 439 7541


Lue myös JHL:n Motiivilehden artikkeli aiheesta.

Nämä 8 neuvoa auttavat toimimaan oikein: Murskaava enemmistö koulunkäynninohjaajista kohtaa väkivaltaa tai sen uhkaa, mutta he ovat puun ja kuoren välissä