Siirry sisältöön

Ammattiliitto JHL: Ei rokotepakolle, kyllä suositukselle ottaa koronarokote

Ammattiliitto JHL ei kannata pakkorokotuksia. Korkeimpiin riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä on kuitenkin suojeltava koronataudilta. 

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on kehottanut jäseniään ottamaan koronarokotukset, koska toistaiseksi muuta yhtä hyvää suojaa koronaa vastaan ei ole. JHL:n jäsenet ovat osa yhteiskuntaa, jonka tehtävä on suojella niitä, joille koronataudin vakava muoto on erityisen vaarallinen. Siksi liitto suosittelee koronarokotusten ottamista.

Suositus ottaa rokotus ei tarkoita rokotuspakon kannattamista. Liitto myös muistuttaa, että eduskunta ei ole säätämässä rokotuspakkoa millekään ammattialalle.

– Eduskunta käsittelee parhaillaan tartuntatautilain väliaikaista muutosta, joka koskisi sellaisia sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviä henkilöitä, jotka ovat lähikontaktissa korkeaan riskiryhmään kuuluvien asiakkaiden ja potilaiden kanssa.  Tällaisissa töissä olevilta henkilöiltä vaadittaisiin koronan osalta samanlaista tautisuojaa kuin tuhkarokosta, vesirokosta, hinkuyskästä ja influenssastakin. Lakimuutoksessa ei esitetä pakkorokotuksia, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine selventää.

– Työnantajan ensisijainen tehtävä on  riskiarvioinnin kautta luoda turvalliset olot työpaikoille tekemällä työturvallisuussuunnitelma. Sote-henkilöstöltä voidaan edellyttää, että heillä on paras tarjolla oleva suoja hengenvaarallista tautia vastaan, mutta tällaista vaatimusta ei voida toteuttaa ilman että pidetään huoli myös työntekijöiden ihmisoikeuksista. Siksi on tärkeää, että työterveyshuolto kytketään mukaan tiivisti sote-henkilöstön rokotuksiin, Niemi-Laine jatkaa.

Tartuntatautilakiin kaavailtu muutos ei säädä kenellekään pakkoa ottaa koronarokotuksia. Rokotusten ottaminen on jatkossakin vapaaehtoista kaikille henkilöille, myös sote-alojen työntekijöille.

– Työntekijän päätöksestä jättää rokotukset ottamatta voi kuitenkin seurata palkanmaksun keskeytys, jos työnantajalla ei ole tarjota työntekijälle muuta työtä. Työnantajan velvollisuus löytää korvaavaa työtä on hyvin laaja. Meidän on myös pidettävä mielessä se, että puutteellinen rokotussuoja ei oikeuta työnantajaa irtisanomaan työntekijän työsopimusta. Vaikutamme eduskunnassa päätettävään lain sisältöön kaikilla tavoin, mutta totuus on, että eduskunta on se joka lain viime kädessä päättää sellaisena kuin sen haluavat, Niemi-Laine tähdentää.

Työnantaja ei saa vaatia koronapassia

Tartuntatautilain koronapassisääntelyä ei ole ulotettu työelämään. Siksi työnantaja ei saa kysyä koronapassia työpaikalle pääsyn, työn tekemisen tai työpaikan virkistystilaisuuksiin pääsyn edellytyksenä. Työntekijöitä ei voida muullakaan tavalla vaatia kertomaan koronarokotustilanteestaan työpaikoilla.

– Laki kieltää työnantajaa kysymästä rokotus- tai sairastamistietoja ja kirjaamasta niitä ylös. Asiasta voi työpaikalla kuitenkin puhua epävirallisesti. Työnantaja ei kuitenkaan saa millään tavalla painostaa työntekijöitä keskustelemaan asiasta, Niemi-Laine linjaa.

JHL:n mielestä koronapassin käyttöön liittyy edelleen paljon epäselviä asioita. Keskusjärjestöt istuvat maan hallituksen asettamassa työryhmässä. JHL näkee, että nyt on huolella käytävä koronapassi asia läpi.  Passi ei kuitenkaan saa asettaa kansalaisia eriarvoiseen asemaan tai jättää ihmisiä elintärkeiden palveluiden ulkopuolelle.

– Meidän on muistettava, että perustuslaissamme on säädetty oikeus toimeentuloon ja työhön. Se on otettava huomioon, kun työelämän koronapassia mietitään. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä pohtii asiaa parhaillaan, Niemi-Laine kertoo.

Lisätiedot: JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, p. 040 702 4772

Päivitetty 20.12.21 / korjattu kirjoitusvirhe