Siirry sisältöön

Yhteistoiminnalla suuri merkitys uuden teknologian käyttöön ottamisen onnistumisessa

Uuden teknologian käyttöönotto sujuu työpaikoilla parhaiten silloin, kun uudistukset toteutetaan yhteistoiminnassa työntekijöiden ja työnantajien kesken. Näin todetaan Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen tuoreessa tutkimuksessa. Tulos vahvistaa JHL:n vaatimusta ottaa henkilöstö mukaan jo suunnittelun alussa. Kun henkilöstö on mukana alusta alkaen, uudistukset onnistuvat parhaiten.

Tampereen yliopiston ja Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimusraportti ”Side robottiin syntyy osallistumisesta” kartoittaa työntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia teknologiasta ja työn tulevaisuudesta, sekä näiden käsitysten vaihtelua yksilöiden tai toimialojen kesken.

Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena on, että yhteistoiminnassa eteenpäin viedyt hankkeet ja uudistukset parantavat luottamusta ja työilmapiiriä. Sen seurauksena myös työpaikkojen menestymisen edellytykset paranevat. Työnantaja- sekä työntekijäpuolta hyödyttäviä ratkaisuja tarvitaan teknologisen kehityksen täysimääräisessä hyödyntämisessä. JHL on jo pitkään puhunut yhteistoiminnan lisäämisen puolesta. Kun työntekijät ovat alusta lähtien mukana suunnittelemassa uudistuksia, niiden onnistumisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin ilman työntekijöiden ja työnantajan välistä yhteistyötä.

Työntekijän näkökulmasta robotisaatio ja muu uusi teknologia voi parhaimmillaan keventää työn taakkaa etenkin fyysisesti vaativien työtehtävien osalta. Toisaalta robotisaatio voi tehdä työstä yksitoikkoisempaa, jos robotilta jäljelle jäävät työtehtävät alkavat toistaa itseään.

Vahvistusta aiemmille tutkimustuloksille

”Side robottiin syntyy osallistumisesta” -tutkimusraportin tulokset vahvistavat aiemmin tehtyjen selvitysten tuloksia.  Vuonna 2019 JHL selvitti vanhustyöntekijöiden suhtautumista työssä käytössä olevaan tekniikkaan. Sen tulokset olivat yhteneviä nyt julkaistun raportin kanssa. Mitä paremmin työntekijöiden näkemyksiä kuullaan ratkaisuja etsittäessä, sitä myönteisemmin asiaan suhtaudutaan.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa on nostettu esiin myös uuden teknologian käyttöön ottamista ja täysimääräistä hyödyntämistä estäviä tekijöitä. Sellaisia ovat muun muassa tekniikan toimimattomuus, liian vähäiset resurssit opettaa uuden teknologian käyttöä ja liian vähäinen aika todella oppia uusien laitteiden käyttö.  Sama asia on käynyt ilmi edelleen käynnissä olevassa Jyväskylän yliopiston hankkeessa (2019−2025). Tampereen yliopiston ja Työelämän tutkimuskeskuksen tutkimusraportissa esitetäänkin, että työpaikoilla varataan aikaa oppimiselle ja työnohjaamiselle. Näin varmistetaan, että työtehtävien laadukkaalle hoitamiselle on aikaa.

JHL mukana tutkimuksen rahoituksessa

JHL on ollut mukana rahoittamassa tutkimusta. Useilla ammattialoilla, mutta viime vuosina erityisesti hoito- ja hoiva-alalla uuden teknologian käytöstä on tullut arkipäivää. Siksi työntekijöiden kokemusten kerääminen on JHL:ssä koettu hyödylliseksi. Tutkimustieto auttaa liittoa toimimaan työolojen parantamisen ja työssäjaksamisen edistämisen hyväksi.

Lisätiedot:
JHL:n erityisasiantuntija Sari Bäcklund, 050 377 8894
JHL:n ekonomisti Youssef Zad, 050 4754 055