Siirry sisältöön

JHL selvitti: Yleiskorotus halutuin palkankorotusmuoto, paikalliset sopimukset luottamusmiesten ja yhdistysten hoidettavaksi

JHL kysyi elo-syyskuun vaihteessa jäseniltään tulevien työehtosopimusneuvottelujen tavoitteista. Yleiskorotus palkkoihin sai edellisen neuvottelukierroksen tavoin vahvan tuen. Paikallinen sopiminen pitää tapahtua luottamusmiehen tai yhdistyksen ja työnantajan välillä. Kyselyyn vastasi hieman yli 1 900 liiton jäsentä.

Viimeisimpien työehtoja koskevien sopimusneuvottelujen alla JHL on kysynyt jäseniltään heidän mielipiteitään tulevista neuvottelutavoitteista. Ensi talven sopimusneuvottelujen valmistelu aloitettiin jälleen jäsenille suunnatulla alustavalla kyselyllä sopimustavoitteista. Elo-syyskuun vaihteessa tehdyssä kysyttiin tavoitteiden tärkeysjärjestyksestä, palkankorotuksista, palkka-avoimuudesta, työhyvinvoinnista ja työajoista. Kyselyyn vastasi hieman yli 1 900 liiton jäsentä.

Palkankorotus on nyt tärkein

Vastaajista 67,5 prosenttia piti palkankorotuksia tulevan neuvottelukierroksen tärkeimpänä tavoitteena. Toiseksi tärkeimpänä tavoitteena vastaajat pitivät työaikaan liittyviä parannuksia (37,9%) ja kolmanneksi tärkeimpänä työhyvinvoinnin parantamista (32,8%).

Työterveyshuollon toiminnan parantaminen nousi tärkeimmäksi jaksamisen ja työhyvinvoinnin tekijäksi. Toiseksi tärkeimmäksi ja parannusta kaipaavaksi tekijäksi vastaajat nostivat työntekijöiden osaamisen ylläpitäminen ja kehittämisen

Yleiskorotukselle vahva tuki

Kyselyyn vastanneista 84 prosenttia oli sitä mieltä, että palkankorotuksista valtaosan pitää tulla yleiskorotuksena kaikille.

– Yleiskorotus sai vastaajien keskuudessa vahvan kannatuksen riippumatta siitä, minkä ikäinen vastaaja oli. Näin oli myös edellisen neuvottelukierroksen aikana. Olemme siis saaneet jäsenistöltämme selvän mandaatin hakea yleiskorotuspainotteista neuvottelutulosta, toteaa JHL:n julkisten alojen neuvottelujohtaja Kristian Karrasch.

Graafi joka osoittaa, että palkankorotusten on oltava seuraavalla kierroksella yleiskorotuksia

Paikallinen sopiminen on luottamusmiesten tai yhdistyksen tehtävä

Vastanneista 79 prosenttia oli sitä mieltä, että työpaikalla vastuu paikallisesta sopimisesta pitää olla luottamusmiehellä, työsuojeluvaltuutetulla tai yhdistyksellä. Vain 21 prosenttia vastaajista halusi sopia paikallisesti itse.

JHL kysely: graafi jossa näkyy, että vastuu paikallisesta sopimisesta pitää olla henkilöstön edustajilla

– JHL:n jäsenet selvästi tiedostavat, että paikallinen sopiminen vaatii sekä tietoa, osaamista että aikaa. Onhan kysymys työpaikkatasolla sovittavista työehdoista. Jäsenemme haluavat, että neuvottelijat ovat tasaveroisessa asemassa. He tietävät, että yksittäinen työntekijä jää helposti alakynteen, kun vastassa on työnantaja. Esimerkiksi työpaikan luottamusmiehellä tai yhdistyksellä on selvästi leveämmät hartiat paikallisesti sovittaessa, toteaa JHL:n yksityisten sopimusalojen neuvottelujohtaja Mari Keturi.

Naisvaltaisille aloille kuoppakorotus

Vastaajista 78 prosenttia oli sitä mieltä, että korotusten tulisi painottua samapalkkaisuutta edistävästi naisvaltaisiin ammattiryhmiin.

Graafi jossa näkyy, että JHLläiset kannattavat kuoppakorotusta naisvaltaisille aloille

–  Samapalkkaisuuspainotus voisi toteutua esimerkiksi niin, että naisvaltaiset sopimukset saisivat isomman korotuspotin tai paikallisen erän suuruus määräytyisi naisvaltaisuuden mukaan, pohdiskelevat Karrasch ja Keturi.

Hoitovapaa omien vanhempien hoitamiseen

Kyselyyn vastanneista 60 prosenttia on sitä mieltä, että työehtosopimukseen pitäisi saada kirjattua mahdollisuus palkalliseen, työntekijän omien vanhempien hoito- tai asiointivapaaseen.

Työsopimuslaki mahdollistaa tilapäisen palkattoman hoitovapaan, mutta iäkkäitä vanhempiaan auttavalla henkilöllä ei välttämättä ole taloudellisia mahdollisuuksia jäädä palkattomalle vapaalle.

– Työssä käyvän, vanhemmistaan huolehtivan henkilön henkinen kuormitus kevenisi ja työssä jaksaminen paranisi, mikäli hänellä olisi mahdollisuus olla lyhyellä palkallisella vapaalla tällaisissa tilanteissa. Nehän olisivat rinnastettavissa oman lapsen sairastuessa saatavaan tilapäiseen hoitovapaaseen, Keturi ja Karrasch linjaavat.

Lisätietoja
JHL:n julkisten alojen neuvottelujohtaja Kristian Karrasch, 040 7289 046
JHL:n yksityisten alojen neuvottelujohtaja Mari Keturi, 040 8416 130