Siirry sisältöön

Ammattitaudeille altistutaan edelleen – useimmin rakennusalalla

Juuri valmistuneessa vuoden 2017 tilastossa työikäisten yleisimmät vahvistetut ammattitaudit ovat meluvamma, allerginen kosketusihottuma ja ärsytyskosketusihottuma, asbestiplakkitauti ja ammattiastma. Työikäisten ammattitaudeista 70 prosenttia todetaan miehillä.

Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjattiin vuonna 2017 yhteensä 3 375 ammattitauti- tai ammattitautiepäilytapausta, mikä oli 17 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli 1 055, ja niiden lukumäärä puolestaan väheni vuodessa 29 %.

Ammattitautien määrä jatkaa siis laskuaan. Silti työssä altistutaan edelleen esimerkiksi melulle ja kemikaaleille.

Vahvistettujen ammattitautitapausten keski-ikä oli 56 vuotta. Vajaa kolmasosa tapauksista todetaan vasta työuran jälkeen.

Työikäisten yleisin vahvistettu ammattitauti on meluvamma, yli 65-vuotiailla asbestiplakkitauti sekä meluvamma.

Meluvamma on pitkäaikaisen, toistuvan, tai voimakkaan äkillisen melulle altistumisen aiheuttama sisäkorvan aistimiskuulovika. Meluvamman kehittymiseen vaikuttavat äänen voimakkuus, taajuus, laatu ja kokonaismeluannos. Koko aineistossa meluvammoja vahvistettiin kaikkiaan 248 tapausta, joista työikäisten meluvammoja oli 209.

Sekä vahvistettujen että epäiltyjen meluvammojen määrät jatkoivat vähentymistään vuonna 2017. Lähes kaikki meluvammat todettiin miehillä, vahvistetuista ammattitaudeista peräti 98 % oli miehillä.

Rakennusalalla lukumääräisesti eniten

Työikäisten vahvistettuja sekä epäiltyjä ammattitauteja löytyi ammattialoittain lukumääräisesti eniten rakennustyöntekijöiltä (pois lukien sähköasentajat), yhteensä 428 tapausta. Seuraavina tulivat konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat ja korjaajat, joilla todettuja ja epäiltyjä ammattitauteja oli 387 tapausta.

Ammateittain tarkasteltuna meluvammoja vahvistettiin lukumääräisesti eniten konepaja- ja valimotyöntekijöillä sekä asentajilla ja korjaajilla, rakennustyöntekijöillä (pl. sähköasentajat) sekä prosessityöntekijöillä.

Työllisten määrään suhteutettuna vahvistettuja ammattitauteja todettiin eniten kasvinviljelyssä ja kotieläintaloudessa, riistataloudessa ja niihin liittyvissä palveluissa.

Ihottumat nousussa

Meluvammojen jälkeen seuraavaksi yleisimmät vahvistetut ammattitaudit olivat allerginen kosketusihottuma, ärsytyskosketusihottuma, asbestiplakkitauti ja ammattiastma. Samat aiheuttajat löytyvät myös edellisestä tilastosta vuodelta 2016.

Kemialliset tekijät esimerkiksi epoksiyhdisteet, kumiyhdisteet ja asbesti  aiheuttivat 44 % työikäisten ammattitaudeista.

Epoksi on ammatti-ihotautien aiheuttajista pahin. Rakennuksilla epoksille altistavia töitä ovat esimerkiksi lattian pinnoitus, putkien sukitus ja ruiskumaalaus.

Allerginen kosketusihottuma nousi toiseksi yleisimmäksi ohittaen asbestista aiheutuneet keuhkosairaudet.

Kolmanneksi yleisimpänä ammattitautina on edelleen ammattiastma.

Suurin osa miehiä

Sukupuolten ammattitautikirjo, taudin toteamisikä sekä tautien määrä poikkeavat toisistaan.

Työikäisten vahvistetuista ammattitautitapauksista kirjattiin miehille 70 prosenttia ja naisille 30 prosenttia.

Työikäisillä miehillä yleisin vahvistettu ammattitauti on meluvamma.

Työssäkäyvillä naisilla puolestaan useimmin vahvistettu ammattitauti on ärsytyskosketusihottuma, jonka tapausmäärä ylitti niukasti allergisen kosketusihottuman. Tapauksia oli lukumääräisesti eniten ravitsemis- ja terveysaloilla.

Työikäisten naisten tautitapauksesta lähes joka neljäs (24 %) todetaan alle 30-vuotiailla, kun miehillä vastaava luku on 8 %.

Kaikkia ei saada tilastoihin

– Tilastojen tulkinnassa on tärkeää huomioida, että ammattitauti voidaan todeta vain, jos työntekijä on vakuutettu. Esimerkiksi kaikilla kampaamo- ja kauneusalan yrittäjillä ei ole vakuutuksia, kertoo ylilääkäri Kirsi Koskela Työterveyslaitoksesta.

Hän jatkaa, että tutkimuksiin hakeutumisen kynnys voi olla korkea epätyypillisissä työsuhteissa, kuten kausitöissä ja vuokratyössä. Lisäksi esimerkiksi kaikki ulkomaalaiset työntekijät eivät aina tunne järjestelmäämme.

– Kaikki ammattitaudit eivät valitettavasti tule välttämättä diagnosoitua.

Lääkäreillä on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa ammattitaudista tai sen epäilystä tai muusta työperäisen sairauden epäilystä Aluehallintovirastoon.

Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisterin vuosijulkaisusta, aineistoon voi tutustua myös Työelämätieto-palvelussa, josta tiedot löytyvät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.