Siirry sisältöön

Kevan kysely osoittaa: Korona kuormitti julkisen alan työntekijöitä eri tavoin

Julkisen alan työntekijöiden kokemus työnsä merkityksellisyydestä ja innostavuudesta on yleisesti säilynyt korona-aikana. Kuitenkin erityisesti terveysalalla henkinen ja fyysinen kuormitus on korkealla tasolla ja aiempaa useampi kokee vaikutusmahdollisuutensa työhön sekä henkisen työkykynsä heikoksi. Myös sosiaalialan työyhteisöt olivat ensimmäisenä koronavuonna tiukoilla.

Kevan tekemän Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimuksen mukaan korona-aika on vaikuttanut julkisen alan työhyvinvointiin eri tavoin eri ammattiryhmissä. Lähityöhön painottuvissa työtehtävissä – kunnan sosiaali- ja terveysala, varhaiskasvatus, tekninen-, siivous- ja ruokahuolto sekä valtiolla poliisitoimi ja vankeinhoito – harvempi koki voivansa vaikuttaa työhönsä, kuin tehtävissä, joissa siirryttiin etätyöhön.

Huolestuttavana voidaan pitää etenkin terveysalan tilannetta: 70 % alalla työskentelevistä vastaajista koki työnsä henkisesti raskaaksi, 47 % fyysisesti raskaaksi ja vain puolet kokee voivansa vaikuttaa työhön liittyviin asioihin. Hieman aikaisempaa useampi (23 %) puolestaan kokee, että ei voi vaikuttaa työhönsä liittyviin asioihin. Niinikään joka toinen kokee, ettei aika riitä töiden tekemiseen.

Kunnan terveysalalla kolme neljästä arvioi henkisen työkykynsä hyväksi tai erinomaiseksi, mutta sen heikoksi tuntevien osuus on kaksinkertaistunut ja on nyt 14 %.

– Vaikka terveysalan työntekijöiden kuormituksessa ei ole tapahtunut suurta muutosta, voi heidän kokemuksensa työkyvystä liittyä muita aloja alhaisemmiksi koettuihin vaikutusmahdollisuuksiin työhönsä.  Työkuormitus oli henkisen rasituksen osalta yhtä yleistä sosiaali- ja sivistysalalla sekä varhaiskasvatuksessa, jossa lisäksi moni (45 %) koki työssään myös fyysistä kuormitusta, sanoo Kevan tutkimuspäällikkö Laura Pekkarinen.

Kunta-alalla sairauspoissaoloissa kasvua

Kunnan sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuksen aloilla havaittiin kasvua myös henkilöstön sairauspoissaolopäivien määrissä, joita Keva selvitti koronavuoden aikana 18 suuressa kuntaorganisaatiossa ja viidessä sairaanhoitopiirissä.

– Kunta-alalla sairauspoissaolopäiviä vuonna 2020 näyttää kertyneen henkilöä kohden edellistä vuotta enemmän, ja ne painottuvat pitkiin yli 8 päivän poissaoloihin. On viitteitä siitä, että johto- ja asiantuntijatehtävissä on kuitenkin aiempaa enemmän henkilöitä, jotka eivät ole olleet ollenkaan poissa töistä sairauden takia ensimmäisenä koronavuonna. Sen sijaan varhaiskasvatuksessa, terveys- ja sosiaalialalla poissaolopäivien määrät lisääntyivät enemmän kuin muilla aloilla, Pekkarinen kertoo.

Sosiaalialan työyhteisöt tiukoilla korona-aikana

Tulokset antavat viitteitä siitä, että korona-aikana sosiaalialalla on oltu erityisen tiukoilla. Sen töihin kuuluu muun muassa lastensuojelu, kotihoito ja vanhuspalvelut, joiden asiakkaista moni kuuluu koronaepidemian riskiryhmään.

Sosiaalialalla työkuormitus säilyi korkealla tasolla ja samalla henkilöstön tyytyväisyys työyhteisöihin ja esihenkilön tukeen laski selvästi.

Entistä harvempi (63 %) sosiaalialan työntekijä koki työyhteisöissä ilmapiirin nyt hyväksi ja vain joka toinen koki saavansa palautetta esihenkilöltään. Myös aikaisempana tutkimusajankohtana varsin vahva luottamus toisiin ihmisiin työyhteisössä on heikentynyt (71 %). Terveys- ja sosiaalialalla työntekijöistä harvempi on nyt valmis suosittelemaan työpaikkaansa kuin vuonna 2018.

Valtion ja kirkon töissä vaihtelevaa

Valtiolla työhyvinvointi on aikaisempaan tapaan hyvä erityisesti maanpuolustuksessa ja rajavartioinnissa. Ministeriöissä kuormitus lisääntyi ja aikaisempaa useampi arvioi työhyvinvoinnin heikentyneen viimeisen vuoden aikana. Joka toinen vastaaja koki työnsä henkisesti raskaaksi ja 38 % arvioi, ettei aikaa ole riittävästi työn tekemiseen. Työntekijät ovat perinteisesti suositelleet ministeriöitä työpaikkoina, mutta nyt suositteluhalukkuus on vähentynyt kymmenen prosenttiyksikköä.

Toinen valtionala, jossa kuormitus on koronavuonna lisääntynyt, on poliisitoimi ja vankeinhoito. Aikaisempaa useampi vastaaja eli lähes neljä kymmenestä, oli sitä mieltä, että työn tekemiseen ei ole riittävästi aikaa. Samoin aiempaa useampi eli lähes joka neljäs arvioi kriittisesti töiden organisointia työyhteisössä. Moni (60 %) kokikin työnsä henkinen raskaaksi. Siitä huolimatta yhä suuri enemmistö (84 %) kokee fyysisen ja 80 % henkisen työkykynsä hyväksi.

Kirkon alalla seurakuntatyöntekijöiden henkinen kuormitus säilyi ennallaan, mutta heidän kokemuksensa esihenkilön työskentelystä kohentui kahden vuoden takaisesta.  Hautausmailla ja kirkon palvelutyössä työskentelevien työn fyysinen kuormitus lisääntyi ja vaikutusmahdollisuudet heikentyivät.

Etätyössä esihenkilötyö on toiminut

Kunta-alalla 36 %, valtion virastoissa 72 % ja kirkon alalla 47 % vastaajista oli siirtynyt vuoden aikana osittain tai kokonaan etätöihin. Lähityöskentely jatkui useimmissa terveysalan, teknisen-, puhtaus- ja ruokahuollon sekä varhaiskasvatuksen tehtävissä.  Myös noin puolet poliisitoimen ja vankeinhoidon sekä 70 % hautausmaiden ja kirkon palvelutyöntekijöistä jatkoi työtään lähityöskentelynä.

Etätyön myötä tyytyväisyys esihenkilöiden toimintaan sekä oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen kohteluun lisääntyi. Koronavuoden syksyllä noin kaksi kolmesta työntekijästä oli tyytyväinen esihenkilöönsä. Etenkin valtiosektorilla henkilöstö oli varsin tyytyväinen esihenkilöiden toimintaan. Kunta-alalla etätyöhön siirtyneet ovat useammin tyytyväisiä esihenkilönsä toimintaan kuin työntekijät, joiden työhön korona ei aiheuttanut muutoksia.

– Tutkimustulokset korona-ajan etätyöskentelystä rohkaisevat. Töissä otettiin usein digiloikka ja toimintakulttuuri muuttui. Kun ennen koronaa etätyön tekemiseen saatettiin suhtautua epäilevästi tai varautuneesti, nyt nähtiin, että etätyö todella toimi ainakin ensimmäisenä koronavuonna, Laura Pekkarinen tiivistää.

Katso tarkemmin: Julkisen alan työhyvinvointiraportti 2020

Julkisen alan työhyvinvointitutkimus

Tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse yhteensä 3024 julkisen alan palkansaajaa syys-marraskuussa 2020. Edellisen kerran tutkimus tehtiin vuonna 2018.

Tutkimuksen suunnitteluun ja tulosten analysointiin ovat osallistuneet Kirkon työmarkkinalaitoksen (KiT), KT Kuntatyönantajien, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn, Julkisen alan unioni JAUn, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n, Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kuntaryhmän ja valtiovarainministeriön asiantuntijat. 

Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Laura Pekkarinen, p. 040 5741803, laura.pekkarinen (at) keva.fi