Siirry sisältöön

JHL: Aikuisväestön osaamisen kehittäminen otettava paremmin huomioon hallituksen koulutuspoliittisessa selonteossa

Hallituksen koulutuspoliittinen selonteko on pääsääntöisesti hyvä kokonaisuus. JHL:n mielestä se ei kuitenkaan ota riittävästi huomioon aikuisväestön ja työelämässä jo olevien osaamisen kehittämistä.

Hallitus on valmistellut koulutuspoliittista selontekoa, jossa kuvataan koulutuksen ja tutkimuksen nykytila, tavoitetila ja linjataan tarvittavat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Selonteossa linjataan toimenpiteitä niin, että lapsille, nuorille tai aikuisille  voidaan tarjota entistä parempia, turvallisempia ja tasa-arvoisempia oppimisen kokemuksia ja sujuvampia opinpolkuja asuinkunnasta, perhe-, kulttuuritaustasta tai sukupuolesta riippumatta.

JHL:n mielestä selontekoon on nostettu hallitusohjelman kirjauksia kiitettävästi esiin.  Valtioneuvostolle antamassaan lausunnossa liitto huomauttaa kuitenkin, että selonteko keskittyy pitkälti lasten ja nuorten koulutuspolkuihin ja jättää vähemmälle huomiolle aikuisten ja jo työelämässä olevien koulutuspolut ja osaamisen kehittämisen.  Viimeksi mainitut pitää laajemmin ottaa mukaan selonteon toimenpidesuunnitelmaan. Näin voidaan luoda toimiva malli, jossa myös aikuiset voisivat täydentää osaamistaan riittävällä tavalla tutkintojärjestelmän ulkopuolella.

Liitto suhtautuu hieman epäillen selonteon ulottuvuuteen. JHL kysyy, meneekö vuoteen 2040 ulottuva suunnittelu  jopa liian pitkälle, koska Suomelta puuttuu myös keskipitkän aikavälin suunnitelma.

Liitto nostaa esiin myös opetuksen ja ohjauksen henkilöstöön kohdistuvat tavoitteet. Lausunnossaan liitto korostaa sitä, että alan koulutustarpeista huolehditaan pätevän ja kelpoisen henkilökunnan saamiseksi.  Resursseja lastenhoitajien ja –ohjaajien joustavien koulutuspolkujen rakentamiseen varhaiskasvatuksen opettajiksi on lisättävä

JHL on myös tehnyt aloitteen, jossa ehdotetaan rakennettavaksi uudenlainen AMK-pohjainen ammatillisen vaka-opettajan polku (ei sosionomi), joka avaisi useammalle nyt työttömyysuhan alla olevalle hoitajalle ja ohjaajalle paremmat mahdollisuudet pätevöityä esim. 1-3-vuotiaiden varhaiskasvatuksen opettajaksi.

JHL ehdottaa myös, että varhaiskasvatuslakia nyt uudistettaessa harkittaisiin uudelleen
henkilöstörakenteen suhdelukuja koskevaa, nykykirjauksen mukaan vuonna 2030 voimaan astuvaa säädöstä, ja palautetaisiin henkilöstörakenteen suhdeluku ennalleen. Henkilöstömitoituksen osalta kirjaus tulisi palauttaa siihen aiempaan muotoonsa, jossa varhaiskasvatusryhmässä 2/3 henkilöstöstä olisi lastenhoitajia ja –ohjaajia ja 1/3 varhaiskasvatuksen opettajia. Kompromissina voisi ajatella myös sellaista kirjausta, että 1-3 -vuotiaiden ryhmissä suhdeluku olisi entisenkaltainen (kuten yllä), ja
4-6-vuotiaiden ryhmissä taas 2030 -linjauksen mukainen.

Lue kokonaan JHL:n lausunto luonnoksesta valtioneuvoston koulutuspoliittiseksi selonteoksi