Siirry sisältöön

JHL: Opetusministeriön suunnitelmat eivät riitä kitkemään koulukiusaamista – Koulunkäynninohjaajien asemaa pitää vahvistaa laissa

Koulunkäynninohjaajat ja koulunkäyntiavustajat ovat avainroolissa koulukiusaamisen ehkäisemisessä. Siksi heille on taattava laillinen oikeus osallistua opiskelijahuollon asiantuntijaryhmien työskentelyyn, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Koulunkäynninohjaaja on kiusatun lapsen tukena erittäin tärkeässä roolissa. Onkin välttämätöntä, että perusopetuslakiin lisätään maininta koulunkäynninohjaajasta, vaatii JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Nykyinen laki ei mainitse koulunkäynninohjaajaa tai koulunkäyntiavustajaa lainkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koulunkäynninohjaaja ei voi puuttua kiusaamistilanteisiin muuten kuin sanallisesti. Hän ei esimerkiksi voi poistaa oppilasta luokasta tai ottaa tältä haltuun esineitä.

– Silti koulunkäynninohjaaja on usein juuri se henkilö, jonka on mahdollista selvittää tilannetta akuutisti ja ottaa oppilaaseen luottamuksellinen kontakti, Niemi-Laine huomauttaa.

Terveisiä opetusministeri Li Anderssonille

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmoittanut laativansa toimenpideohjelman koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Ohjelman keinot ulottuvat kiusaamisen ehkäisemisen toimintamalleista opettajien koulutukseen ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.

JHL on lähettänyt koulunkäynninohjaajien asemaa koskevan aloitteen opetusministeri Li Anderssonille. Aloitteessa JHL toteaa, että toimenpideohjelma ja Kiva koulu -ohjelman kaltaiset hankkeet osoittavat yhteisen tahtotilan olevan voimakas.

Keinot eivät kuitenkaan riitä, jos ne eivät huomioi koulunkäynninohjaajan roolia.

– Kiusatun on usein helpompi lähestyä koulunkäynninohjaajaa kuin esimerkiksi rehtoria, opettajaa tai kuraattoria. Koulunkäynninohjaaja on oppilasta valmiiksi lähellä, Päivi Niemi-Laine toteaa.

Koulunkäynninohjaaja on se aikuinen, joka on näitä lapsia lähellä päivittäin.

Aloitteessa korostetaan, että koulunkäynninohjaaja on ratkaisevassa roolissa myös kiusaajan kehityksen tukemisessa ja kasvatuksellisessa ohjaamisessa.

– Koulunkäynninohjaaja on juuri se aikuinen, joka on näitä lapsia lähellä päivittäin, toteaa Niemi-Laine.

Laki ei tunnista lapsen tärkeintä tukea

Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki määrittelee, että opiskeluhuollon tehtävä on suojata opiskelijoita väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. JHL:n mukaan tämä tavoite ei toteudu, ellei koulunkäynninohjaajien osallistumista opiskeluhuoltoon kirjata lakiin.

Opiskeluhuolto toteutuu monialaisena yhteistyönä, mutta koulunkäynninohjaajat jäävät usein sen ulkopuolelle. Nykyisellään koulunkäynninohjaajalla ei ole lain takaamaa oikeutta osallistua opiskeluhuoltoryhmiin ja opiskeluhuollon asiantuntijaryhmiin.

Ryhmät ovat moniammatillisia. Lain mukaan niihin pääsevät kuitenkin vain perusopetuslain tuntemat ammattilaiset: rehtori, kuraattori, opettaja, sairaanhoitaja ja lääkäri. Koulunkäynninohjaajalla ei edes ole laillista oikeutta saada ryhmältä tietoa.

Koulunkäynninohjaaja tietää, miten lapsi voi.

JHL vaatii, että perusopetuslakiin sekä oppilas- ja opiskeluhuoltolakiin lisätään kirjaus, joka antaa koulunkäynninohjaajalle lain takaaman oikeuden osallistua moniammatillisiin opiskeluhuollon asiantuntijaryhmiin.

– Koulunkäynninohjaaja jos joku tietää, miten lapsi voi ja mitä hänelle kuuluu, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine huomauttaa.

Lisätiedot:

Päivi Niemi-Laine, JHL:n puheenjohtaja, 040 702 4772