Siirry sisältöön

JHL:n kysely: Moni sote-alan ammattilainen saa tänä jouluna toivomansa työvuorot

Sote-alan työvuorot toteutuvat tänä jouluna monelle työntekijälle mieluisalla tavalla, vaikka juhlakauteen mahtuu monta arkipyhää. Tieto selviää JHL:n tuoreesta jäsenkyselystä, johon tuli yli 1 700 vastausta.

Valtaosa JHL:n kyselyyn vastanneista sote-alan ammattilaisista saa tänä jouluna haluamansa työvuoron. JHL selvitti juhlakauden työvuoroja kyselyllä, joka keräsi yli 1 700 vastausta. Vastaajista 86 prosenttia kertoi saaneensa haluamansa työvuoron.

Kyselyn perusteella näyttää siltä, että joulun työvuorot saadaan toimimaan hyvällä suunnittelulla. Suuri osa työvuoroista saadaan tehtyä omalla, vakituisella henkilökunnalla. 25 prosenttia vastaajista kertoo, että jouluna töihin tulee ulkopuolista työvoimaa.

– Nämä sijaitset työskentelevät pääasiallisesti yksityisellä sosiaalialalla, JHL:n sopimustoimitsija Kari Bagge arvelee.

Jouluna ahkeroidaan pitkää päivää

Moni kyselyyn vastannut tekee joulupyhien aikana normaalia pidempiä työvuoroja. Miltei 40 prosenttia vastaajista kertoo, että he voivat tehdä esimerkiksi 10 tunnin työvuoroja tai jatkaa työpäivää tekemällä iltavuoroa päivävuoron perään.

Tänä vuonna sekä joulun että uudenvuoden ympärillä on arkipyhiä. Sote-palvelut saadaan kuitenkin rullaamaan sujuvasti ja työvuorot mieleisiksi, kun vuorot suunnitellaan riittävän ajoissa.

Tes takaa ylityökorvauksen

Hälytystyöstä ja ylityöstä pitää maksaa korvausta myös joulun aikaan, Kari Bagge muistuttaa.

Miten ylityöt määritellään yksityisellä sopimusalalla, Kari Bagge?

– Hälytys- ja ylityökorvaus ovat työehtosopimukseen neuvoteltuja korvauksia. Ne ovat normaaleja työehtoja, joita ei voi sivuuttaa. Usein törmäämme siihen, että henkilöstö tekee esimerkiksi kolmen viikon jaksolla tuplavuoron ja työantaja ehdottaa pitämään vapaapäivän saman kolmeviikkoisjakson aikana. Tällöin ylityötä ei synny ja työnantaja säästää.

Ylityötä syntyy siis silloin, kun työtä tehdään yli työvuoroluetteloon merkityn keskimääräisen työajan. Jaksotyössä siitä maksetaan kultakin kolmen viikon ajanjaksolta kahdeksaltatoista ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka.

Hälytys- ja ylityökorvaus ovat työehtosopimukseen neuvoteltuja korvauksia. Ne ovat normaaleja työehtoja, joita ei voi sivuuttaa.

Miten KVTES määrittelee ylityöt, vastaava sopimustoimitsija Minna Pirttijärvi?

– Ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää kunkin työaikajakson ylityörajan. Kuntasektorilla työnantaja saa päättää, korvataanko ylityö korotettuna vapaa-aikana vai korotettuna rahapalkkana. JHL suosittelee ylityökorvausten ottamista rahana aina kun mahdollista. Vain tällöin tehdyn työn arvo näkyy muun muassa ansaittavassa eläkkeessä ja myös ansioon suhteutettavissa etuuksissa, esimerkiksi sairauspäivärahan määrässä.

Jaksotyössä ylityöstä maksetaan kultakin kolmen viikon ajanjaksolta kahdeksaltatoista ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Yleistyöajassa korvataan kaksi ensimmäistä vuorokautista ylityötuntia 50 %:lla korotettuna ja seuraavat 100 %:lla korotettuna palkkana tai vastaavana vapaana.

Viikoittainen ylityö korvataan viideltä ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 %:lla korotettu palkka tai vastaava vapaa-aika ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Paikallinen sopimus kuuden viikon jaksosta johtaa siihen, että 100% korvattavien ylityötuntien raja karkaa kauemmaksi. Ylityötä korvataan enemmän 50%:lla korotettuna.