Siirry sisältöön

JHL:n kysely: Vanhustyön ammattilaiset uupuvat työssään entistä enemmän

Sekä työn fyysinen että henkinen kuormittavuus on kasvanut vanhustyössä. Vaikeat työasennot ovat lisääntyneet ja raskaiden taakkojen käsittely kasvanut. Henkisellä puolella rasitusta lisää se, että työntekijät eivät itse pysty vaikuttamaan työn määrään. Nämä tekijät käyvät ilmi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton vanhustyön ammattilaisille tekemässä kyselyssä.

JHL:n sosiaali- ja terveysalan työn kuormittavuutta kartoittava kysely tehtiin nyt toisena vuotena peräkkäin. Tänä vuonna kyselyssä keskityttiin vanhuspalvelun ammattilaisiin ja siihen vastasi 550 henkilöä. Heistä 75 prosenttia ilmoitti työskentelevänsä julkisella sektorilla.

Raskaat taakat ja vaikeat asennot uuvuttavat

Lähes 85 prosenttia vastaajista koki vanhuspalvelutyön fyysisesti raskaaksi. Viime vuonna vastaava luku oli hieman yli 82 prosenttia.

Raskaita taakkoja ilmoitti käsittelevänsä lähes 79 prosenttia vastaajista. Viime vuoteen verrattuna kasvua oli tapahtunut yli kuusi prosenttiyksikköä. Hankalissa työasennoissa töitä ilmoitti tekevänsä lähes 97 prosenttia vastaajista. Viime vuoteen verrattuna kasvua oli tapahtunut reilu prosenttiyksikkö.

Kyselyyn vastanneista yli 63 prosenttia oli yli 50-vuotiaita.

– Ei hyvältä näytä vanhuspalveluissa. Vastaajien ikärakenne kielii siitä, että ala ei ole vetovoimainen. Nuoret eivät halua tulla tekemään työtä, jossa on ainainen kiire ja käsipareja liian vähän, sanoo JHL:n työympäristötoimitsija Anne Ranta.

tilastopylväitä vanhustyön kuormittavuuskyselyssä

Henkinen väsymys iskee, kun työn määrään ei voi vaikuttaa

Kyselyyn saatujen vastausten mukaan vanhustyö on myös henkisesti kuormittavaa. Vain yhdeksän prosenttia vastaajista kertoi pystyvänsä itse vaikuttamaan töittensä määrään. Viime vuoden kyselyyn verrattuna vaikuttamismahdollisuudessa ei ollut tapahtunut muutosta.

Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työssä kohdatut haasteet eivät olleet kohtuullisia. Kasvua viime vuoteen on kolme prosenttiyksikköä.

Vaikka asioiden ja toiminnan johtamisen selkeydessä oli vastaajien mielestä tapahtunut parannusta (reilu seitsemän prosenttiyksikköä), silti yli 65 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että selkeyttä ei ollut. Myös jatkuvat muutokset sekä työpaikoilla että vastaajien tekemässä työssä kuormittivat psyykkisesti reippaasti yli 70 prosenttia vastaajista.

Huolestuttavana tekijänä Ranta näkee myös epäasiallisen kohtelun ja väkivallan uhan kasvun.

– Viime vuonna epäasiallisesta kohtelusta kertoi 42 prosenttia vastaajista, tänä vuonna samasta ilmiöstä kertoi 51 prosenttia vastaajista. Väkivallan uhasta viime vuonna kertoi 69 prosenttia vastaajista, nyt siitä kertoi 71 prosenttia vastaajista. Suunta on kaikkea muuta kuin hyvä, hän sanoo.

vanhustyön kuormittavuustekijöitä - tilastopylväitä

Ranta kertoo, että tällä kertaa kysyttiin myös siitä, ovatko vanhustyötä riepotelleet skandaalit vaikuttaneet alan ammattilaisten työmotivaatioon ja mielialaan.

– Kyllä niillä on vaikutusta ollut. 60 prosenttia vastanneesta kertoi että medianäkyvyys vaikutti mielialaan ja 53 prosentin mukaan se vaikutti myös työmotivaatioon.

Kyselyn avovastauksissa kaikkein eniten kaivattiin lisää käsipareja työtä tekemään. Ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen hoitajamitoitus on lähiaikoina tulossa eduskunnan käsittelyyn.

– Toivottavasti laki hoitajamitoituksesta saadaan ja työntekijöitä löytyy. Monet ovat olleet huolissaan siitä, että väkeä ei saada tarpeeksi. Vanhuspalvelussa on töitä, joissa ei välttämättä tarvita lähihoitajan tai sairaanhoitajan koulutusta. Näihin töihin voitaisiin palkata koulutettuja hoiva-avustajia, Ranta sanoo.

Lisätietoja: työympäristötoimitsija Anne Ranta, 040 701 8223