Siirry sisältöön

JHL: Ministeriö huomasi, että hoiva-avustajia tarvitaan ratkaisemaan vanhustenhuollon työvoimapulaa

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdottaa, että hoiva-avustajat lasketaan jatkossa osaksi vanhustenhoidon henkilöstömitoitusta. Ehdotuksen pohjalta Suomen vanhuspalvelut voidaan saada kuntoon, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL katsoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi tänään ehdotuksensa siitä, miten vanhustenhoidon mitoitus pitäisi merkitä lakiin. Ministeriön mukaan hoiva-avustajat voidaan laskea mukaan 0,7 hoitajamitoitukseen. Sen sijaan tukipalveluiden henkilökuntaa eli esimerkiksi siivoojia ja kiinteistöhuoltajia ei saisi laskea mitoitukseen. Silloin he pystyvät hyödyntämään ammattitaitoaan omaan työhönsä. JHL pitää ratkaisuja erinomaisina.

Hoiva-avustajat auttavat osaltaan ratkomaan alan työvoimapulaa. Heidän ansiostaan hoiva- ja hoitotyön ammattilaiset voivat käyttää työaikansa tehokkaammin varsinaiseen vanhusten hoitoon, JHL korostaa.

– Hoiva-avustajat tukevat vanhuksia muun muassa ulkoilussa, viettävät aikaa heidän kanssaan ja auttavat ruokailuissa sekä hygienian hoitamisessa, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine selventää.

Hoiva-avustajat eivät voi osallistua lääkehoitoon ilman lisäkoulutusta eivätkä he voi olla yksin työvuorossa. Näin varmistetaan, että heillä ei voida korvata pidemmälle koulutettua henkilökuntaa.

Hoitohenkilökunnan lisäksi vanhuspalveluissa tarvitaan ammattitaitoista henkilökuntaa tukipalveluihin. Tukipalvelujen ammattilaiset muun muassa laittavat ruokaa, siivoavat ja pitävät rakennukset kunnossa. Tällä hetkellä sairaanhoitajien, lähihoitajien ja muun hoitohenkilökunnan työaikaa kuluu myös tukipalvelun töihin.

– Työryhmän ehdotuksessa sanotaan selvästi, että tukipalveluita varten tarvitaan riittävästi henkilökuntaa. JHL seuraa tarkkaan, että lain vaatimuksista myös pidetään kiinni eikä esimerkiksi siivousta ja pyykinpesua jätetä hoitohenkilökunnan tehtäväksi.

Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2020. Henkilöstömitoituksen käyttöönotolle annetaan selkeä siirtymäaika. Mitoituksen on oltava kunnossa maaliskuun 2023 lopussa. Työnantajien on pidettävä kiinni määräajasta, Niemi–Laine painottaa.

– Hallituksen pitää nyt varmistaa, että kunnilla on riittävästi rahaa hoitajamitoituksen toteuttamiseen. Rahoitusta pitää varata jo ensi vuoden ensimmäisestä lisäbudjetista, jotta osaavaa henkilökuntaa voidaan rekrytoida ajoissa, Niemi–Laine sanoo.

Myös hoidon tarve arvioidaan tulevaisuudessa paremmin. Tällä hetkellä kunnissa on hyvin erilaisia mittareita, joilla arvioidaan, millaista hoitoa vanhus tarvitsee. Jatkossa laki määrittelisi tarkemmin mittarit, joilla hoidon laatua ja määrää arvioidaan. Samoja mittareita käytettäisiin kaikkialla Suomessa. Tämä on iso parannus vanhusten palveluihin.

Vanhuspalveluihin tarvitaan sitova hoitajamitoitus, koska alan ongelmat eivät ole korjautuneet laatusuosituksilla. Vielä vuonna 2018 Suomessa oli lähes sata vanhushuollon yksikköä, joissa oli vähemmän henkilökuntaa kuin suositus vaati. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hoitajat eivät ehdi tehdä työtään kunnolla. Pahimmillaan vanhusten ruokailusta ei ole huolehdittu kunnolla eikä heitä ole voitu auttaa ylös vuoteesta koko päivänä.

Lisätiedot:

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine 040 702 4772
Erityisasiantuntija Sari Bäcklund 050 377 8894
sopimustoimitsija Kari Bagge 044 773 6190