Siirry sisältöön

Vuorotteluvapaista saataisiin iso apu työllisyyteen, JHL:n Asara-Laaksonen muistuttaa

Vuorotteluvapaan sijaisuudet ovat työttömille tehokas keino työllistyä avoimille työmarkkinoille ja vuorotteluvapaan ehtoja tulisikin pikaisesti parantaa, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen vaatii. Järjestelmää voisi parantaa niin, että vapaata olisi mahdollista pitää myös osa-aikaisena.

Vuorotteluvapaan ehtoja on kiristetty niin, että entistä harvempi pystyy jäämään vapaalle, JHL:n tilastoista selviää. Vuonna 2018 liiton jäsenistä vain reilut 850 jäi vuorotteluvapaalle. Vielä vuonna 2014 vapaata käytti yli 3 000 JHL:n jäsentä.

Järjestelmän ehtoja kannattaa parantaa, koska vuorotteluvapaa on yksi tehokkaimmista työllisyyspalveluista lyhyellä aikavälillä JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen korostaa.

Vuorotteluvapaan sijaisista jopa kaksi kolmasosaa on ollut töissä avoimilla työmarkkinoilla puoli vuotta sen jälkeen, kun sijaisuus on päättänyt. Tieto selviää työ- ja elinkeinoministeriön analyysista, joka julkaistiin elokuussa 2019.

– Vuorotteluvapaajärjestelmän korjaaminen on yksi askel kohti hallituksen asettamaan 75 prosentin työllisyystavoitetta. Nyt kannattaisi selvittää, voisiko vuorotteluvapaata jatkossa pitää myös osa-aikaisena.

Vuorotteluvapaajärjestelmään voisi myös yhdistää oppisopimuksia ja palkkatuen käyttöä, Asara-Laaksonen ehdottaa. Näin vuorotteluvapaasijaisille olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet työllistyä pysyvästi avoimille työmarkkinoille.

Ammattiyhdistysliike haluaa olla vahvasti mukana työllisyyden parantamisessa, Asara-Laaksonen sanoo.

– On tärkeää löytyy keinoja, joilla työpaikat ja työntekijät saadaan kohtaamaan nykyistä paremmin. Myös osatyökykyisten työmahdollisuuksia pitää parantaa ja työssä jaksamiseen pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota.

– Työtä ja toimeentulon edellytyksiä pitää riittää Suomessa kaikille. Nyt olisi oikea aika tarttua ennakkoluulottomasti myös erilaisiin työaikakokeiluihin, Asara-Laaksonen huomauttaa.

Kansainvälisesti on kuultu mielenkiintoisia ja lupaavia tuloksia erilaisista työajan lyhentämiskokeiluista, esimerkiksi Ruotsissa, Britanniassa ja Uudessa-Seelannissa.

– Olisi syytä käynnistää laajemmat selvitykset Suomessa siitä, millaisia vaikutuksia työajan lyhentämisellä olisi tuottavuuteen, julkisten palveluiden rahoitukseen ja työntekijöiden toimeentuloon sekä jaksamiseen, Teija Asara-Laaksonen pohtii.

Lisätiedot:
Toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen 040 770 6577