Siirry sisältöön

SAK:n luottamushenkilöpaneeli: Kiky-tunneista ei hyötyä työpaikoilla

SAK:n luottamuhenkilöille teettämän paneelin mukaan kikyn hyödyt eivät näy työpaikoilla. Sen sijaan kielteiset vaikutukset ovat nousseet esiin. Kyselyyn vastanneiden mielestä työajan pidennys ei myöskään ole lisännyt uusien työntekijöiden palkkaamista, vaan jopa vähentänyt sitä.

Kilpailukykysopimuksen (Kiky) työajan pidennys ei ole lisännyt työllisyyttä työpaikoilla. SAK:n luottamushenkilöpaneeliin mukaan 84 prosenttia kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että työajan pidennys ei ole vaikuttanut mitenkään työntekijöiden palkkaamiseen. 16 prosentin mukaan uusien työntekijöiden palkkaaminen on jopa vähentynyt työajan pidennyksen myötä.

Julkisella alalla työskentelevistä luottamushenkilöistä valtaosa (87%) vastasi, ettei työajan pidennyksellä ole ollut työlisyysvaikutuksia. 13 prosentin mukaan uusien työntekijiden palkkaaminen oli vähentynyt.

SAK:n 10.9. julkaisemassa paneelikyselyssä julkisella sektorilla työskentelevä luottamusmies kertoo työajan pidennyksen ilman korvausta olevan turha, koska se ei ole lisännyt työllistämistä, kohentanut kuntien taloutta tai parantanut työhyvinvointia.

Julkisella sektorilla työaikaa on pidennetty  palkatta useimmin (88%), harvimmin teollisuuden työpaikpilla (59%).  Julkisella puolella lisärasitusta on tuonut samaan aikaan toteutettu lomarahojen leikkaus.

Viikottaisen työajan lisääminen 30 minuutilla  on yleisin työajan pidennystapa (27%). Toiseksi yleisin tapa on päivittäisen työajan pidentäminen kuudella minuutilla (21%).

Vastaajien mukaan kiky-tunnut eivät ole lisänneet työhyvinvointia (99%), eivät ole parantaneet työpaikan ilmapiiriä (97%) eivätkä ole lisänneet työntekijöiden kouluttautumista (95%).

SAK:n luottamushenkilöpaneelin kyselyyn vastasi 894 luottamushenkilöä ja se toteutettiin elo- ja syyskuun vaihteessa.

Tutustu: Kiky-sopimuksen mukaisen työajan pidennyksen toteutuminen SAK:laisilla työpaikoilla. SAK:n luottamushenkilöpaneeli, elokuu 2019