Siirry sisältöön

JHL:n kysely: Yli 40 prosenttia lastenhoitajista ja perhepäivähoitajista harkitsee alan vaihtoa uuden varhaiskasvatuslain takia

Yli 40 prosenttia JHL:n tuoreeseen kyselyyn vastannaista lastenhoitajista ja perhepäivähoitajista sanoo harkitsevansa alan vaihtoa uuden varhaiskasvatuslain myötä. Alalta katoaa reilun kymmenen vuoden aikana yli 10 000 lastenhoitajan työpaikkaa, kun uusi varhaiskasvatuslaki tulee voimaan. JHL:n on vastustanut laki voimakkaasti.

Uusi varhaiskasvatuslaki uhkaa ajaa paljon ammattitaitoista työvoimaa pois alalta, JHL:n tuore kysely paljastaa. Kyselyyn vastanneista lastenhoitajista ja perhepäivähoitajista yli 40 prosenttia on harkinnut alan vaihtoa uuden varhaiskasvatuslain myötä. Kyselyyn vastasi lähes 3 000 lastenhoitajaa ja perhepäivähoitajaa. Vastaajista lähes 90 prosenttia on töissä päiväkodeissa. Kysely tehtiin syyskuussa 2018 ja siinä selvitettiin alalla työskenteleviä JHL:n jäsenten koulutustarpeita.

Uusi varhaiskasvatuslaki iskee lastenhoitajiin, kun hoitajien määrä päiväkodeissa vähenee nykyisestä noin 24 000 hoitajasta 13 000 hoitajaan. Tilalle on tarkoitus palkata lastentarhanopettajia, joista on pulaa jo nyt.

Uusi henkilöstörakenne astuu voimaan vuonna 2030. Varhaiskasvatuksen järjestäjien pitää ottaa muutos huomioon henkilökuntaa palkatessaan jo siirtymäajalla.

JHL arvioi, että työttömyysuhan piirissä on lähivuosina noin 4 000–5 000 lastenhoitajaa. Lakia valmistellessaan hallitus unohti lastenhoitajien ammattitaidon, JHL:n koulutuspoliittinen asiantuntija Janne Hernesniemi arvostelee.

– Lainvalmistelussa ei huomioitu lastenhoitajien ammatillista osaamista, alan ammatillisen koulutuksen kehittämistä tai nykyisten hoitajien kouluttamista varhaiskasvatuksen opettajiksi tai sosionomeiksi. Henkilöstöpulasta kärsivällä alalla ei olisi varaa menettää ainuttakaan kokenutta työntekijää.

Moni harkitsee alanvaihtoa

JHL:n kyselyn perusteella näyttää siltä, että varhaiskasvatuksesta eli muun muassa päiväkodeista uhkaa lähivuosina kadota rutkasti kokenutta henkilökuntaa. Kyselyn vastaajista reilulla 60 prosentilla oli yli kymmenen vuoden työkokemusta alalta. Yli 30 prosenttia vastaajista on työskennellyt alalla yli 20 vuotta.

Kuva: JHL-kuvapankki.

Kyselyn mukaan lastenhoitajat tekevät usein sijaisina lastentarhanopettajan töitä. Vajaat 20 prosenttia vastaajista on työskennellyt lastentarhanopettajan sijaisena viimeisen vuoden aikana.  Hernesniemi muistuttaa, että lain mukaan muodollisesti epäpätevä henkilö voi hoitaa sijaisuutta kerrallaan enintään vuoden, jos hänellä on muuten riittävät edellytykset tehtävään.  Kyselyn tulokset kertovat omaa kieltään lastentarhanopettajien pulasta.

– Opettajia ei saada koulutettua riittävästi siirtymäajan kuluessa eli vuoteen 2030 mennessä, vaikka aloituspaikkojen määrää on lisätty melkoisesti. Järkevintä olisi hyödyntää nykyisen henkilökunnan osaamista ja jatkokouluttaa heitä opettajiksi ja sosionomeiksi.

Lastenhoitajien muuntokoulutukselle tarvetta

Hernesniemen mielestä Opetus- ja kulttuuriministeriön pitäisi tukea lastenhoitajien jatkokoulutusta. Näin lastenhoitajilla olisi pienempi riski joutua työttömiksi ja samalla alan työvoimatilanne helpottuisi.

Kyselyn mukaan jatkokoulutukseen kaivataan tukea myös ammattiliitolta. Vastaajista yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että JHL:n tulisi edistää lastenhoitajien mahdollisuutta kouluttautua varhaiskasvatuksen sosionomin tai -opettajan tehtäviin.

Jäsenistöllä riittää intoa jatko-opiskeluun. Reilut 40 prosenttia vastaajista oli kiinnostunut kouluttautumaan varhaiskasvatuksen sosionomiksi. Noin kolmannes haluisi opiskella varhaiskasvatuksen opettajaksi.

Opiskelujen rahoitus hoidettaisiin mieluiten aikuiskoulutustuella tai tekemällä töitä. Yli 60 prosenttia vastaajista opiskelisi mieluiten työn ohessa.

JHL on arvostellut uutta varhaiskasvatuslakia

Nykyisin varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne on sellainen, että kaksi kolmesta työntekijästä on lastenhoitajia. JHL:n mielestä nykyjärjestely on toimiva. Mahdolliset muutokset alan henkilöstöön pitäisi tehdä niin, että lastenhoitajien työllisyys on turvattu.

– Nyt kiivetään ahteri edellä puuhun. Järkevämpää olisi kouluttaa ensin opettajia ja lisätä aloituspaikkoja. Opettajien määrää olisi mielekkäintä lisätä nykyisen henkilöstörakenteen puitteissa. Sen jälkeen olisi mahdollista pohtia henkilöstön kokoonpanoa. Nyt tehdään päinvastoin, Hernesniemi laukoo.

Liiton tavoitteena on edistää monimuotoista muuntokoulutusta.

JHL tekee ahkerasti vaikuttamistyötä, jotta lastenhoitajien muuntokoulutus edistyisi. Alalle kouluttautuneiden ja työhönsä sitoutuneiden lastenhoitajien osaamista ei saa hukata.

– Liiton tavoitteena on edistää monimuotoista muuntokoulutusta, jolla voi opiskella lastenhoitajasta varhaiskasvatuksen opettajaksi tai sosionomiksi. Opiskelun tulisi olla mahdollista työn ohessa. Kokopäiväisessä opiskelussa pitäisi pystyä säilyttämään olemassa oleva työsuhde. Muuntokoulutukseen aikana toimeentulon tulisi perustua palkkaan, aikuiskoulutustukeen tai näiden yhdistelmään, Hernesniemi ehdottaa.

JHL:n edustajat ovat tavanneet syksyllä opetusministeri Sanni Grahn-Laasosta muuntokoulutuksen edistämiseen liittyen. JHL odottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyy toimenpiteisiin lastenhoitajien muuntokoulutuksen edistämiseksi ja rahoittamiseksi. Myös alan ammattilaisten työllisyys pitää varmistaa.

JHL toteutti syyskuussa 2018 lastenhoitajille suunnatun jäsenkyselyn, jossa se kartoitti alan jäsenistönsä koulutustarpeita. Vastaajia oli 3 000. Kyselyy nvastanneet työskentelevät lastenhoitajina ja perhepäivähoitajina.

Lue kyselyn vastauskooste pdf-muodossa.