Siirry sisältöön

Mielipide kirjastoalalta: Toimisiko kirjasto ilman tilapäistyövoimaa?

Monet kaupunkien ja kuntien kirjastot palkkaavat tilapäistyövoimaa, koska vakituisen henkilöstön määrä on riittämätön. Jatkuva tilapäistyöntekijöiden vaihtuminen työllistää vakituista väkeä runsaasti, koska kaikki pitää perehdyttää. Myös perehdyttäjät pitäisi opettaa perhedyttämiseen, sillä kaikilla ei näitä taitoja ole.

Monet kaupunkien ja kuntien kirjastot toimivat riittämättömällä henkilöstömäärällä. Helpotusta siihen on saatu tilapäistyövoiman palkkaamisella. Useissa kirjastoissa tilapäiset työntekijät hoitavat kirjaston rutiinitehtäviä: aineiston palautus, hyllyttäminen, muovitus ja tarroitus sekä aineiston korjaaminen. Aineiston hyllyttäminen vaatii hyllyttäjältä asiakaspalvelualttiutta sekä tuntemusta luokitusjärjestelmästä.

Tilapäistyövoiman perehdyttäminen on vakituiselle henkilökunnalle työllistävää ja haastavaa, koska perehdytykseen kuluu paljon työaikaa. Tilapäinen henkilöstö on vain lyhyitä jaksoja kirjastossa ja perehdyttäminen on jatkuvaa, koska uusia tilapäisiä työntekijöitä tulee koko ajan.

Asia, jota ei ole otettu huomioon on se, että henkilökunnalla ei aina ole osaamista perehdyttämiseen. Perehdyttäminen vaatii vakituiselta henkilöstöltä osaamista kohdata ja opastaa erilaisia perehdytettäviä. Usein joudutaan myös tilanteeseen, jossa tilapäinen työnharjoittelija saattaa opastaa toista tilapäistyöntekijää juuri henkilökunnan vähäisen määrän takia. Tehtäväkuvat ovat muuttuneet niin, ettei perustehtäviin löydy kohta työntekijöitä.

Mikäli kaikki työllistetyt lähtisivät kirjastosta pois, kirjaston henkilökunta olisi pulassa.

Tilapäistä työvoimaa on kirjastossa paljon: työelämään tutustujat, kieliharjoittelussa olevat, kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat, työkokeilijat, opiskelijat, joiden opintoihin harjoittelu kuuluu, työllistetyt, siviilipalvelusmiehet. Tilapäistyö kirjastossa vaikuttaa monelle alueelle: työllisyyden hoitoon, koulutukseen, kouluyhteistyöhön sekä kotouttamiseen.

Kirjastot seuraavat harvoin, millainen vaikutus työharjoittelulla on ollut harjoittelijan työllistymiseen. Usein kirjastoa ajatellaan paikkana, jonne voi työllistyä kuka tahansa.

Maarit Salonen

Kirjoittaja on ammatiltaan kirjansitoja ja töissä Turun kaupunginkirjastossa. Hän on Turun yhteisjärjestön puheenjohtaja ja Turun kaupungin toimistoalan henkilöstö ry:n varapuheenjohtaja ja JHL:n valtakunnallisen kirjastoverkoston puheenjohtaja.