Siirry sisältöön

JHL:n edustajisto: tukipalvelut huomioitava sote- ja maakuntauudistuksessa

Jos sote- ja maakuntauudistus etenee nykyhallituksen esittämällä tavalla, on seuraavan hallituksen korjattava lainsäädännön epäkohdat, JHL:n edustajisto katsoo päätöslauselmassaan.

JHL:n edustajisto kiinnitti kevätkokouksen päätöslauselmassaan huomiota ennenkaikkea tukipalveluiden kohtaloon sote- ja maakunta-uudistuksessa.

Edustajiston päätöslauselma kokonaisuudessaan

JHL:n edustajisto: tukipalvelut huomioitava sote- ja maakuntauudistuksessa

Mikäli sote- ja maakuntauudistus etenee nykyhallituksen esittämällä tavalla, on seuraavan hallituksen korjattava lainsäädännön epäkohdat. Uudistusta on vaiheistettava paremmin ja maakunnille on annettava enemmän päätösvaltaa palveluiden järjestämistavoista, erityisesti asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin osalta.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajisto vaatii, että tukipalveluita tuottavien ammattilaisten merkitys on huomioitava sote- ja maakuntauudistuksessa. On erittäin huolestuttavaa, että tukipalvelujen ammattilaisten merkitystä ei ole huomioitu kunnolla sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa. Esimerkiksi tukipalveluiden organisointiin jatkossa ei ole otettu kantaa.

Tukipalvelut ovat koko palvelujärjestelmän kivijalka ja varsinkin sote-sektorilla hyvän hoidon mahdollistavaa ydintoimintaa. JHL:n edustajisto vaatii valtiovaltaa kutsumaan koolle asianosaiset (maakuntien muutosjohtajat, Kuntaliitto, työmarkkinajärjestöt ja valtion uudistuksesta vastaavat keskeiset virkamiehet), jotta voidaan löytää yhteisiä näkemyksiä tukipalveluiden järjestämiseksi. JHL:n edustajisto painottaa aidon yhteistoiminnan merkitystä tukipalveluyhtiöiden muutoksessa. Liitto edellyttää, että kuntaomisteisten yhtiöiden luottamusmiehet otetaan mukaan työryhmiin, joissa maakunnallisia tukipalveluja järjestellään uudelleen.

Julkisen alan työntekijöiden palkkaharmonisointiin, työtehtävien siirtyessä maakuntiin, on taattava riittävät resurssit. Saman työnantajan palveluksessa samaa työtä tekevien on saatava vastaavista tehtävistä samaa palkkaa. Työehdot eivät voi pitkään erota toisistaan. Palkkaharmonisoinnilla on merkittävä vaikutus myös sukupuolten välisten palkkaerojen kehitykseen. Tavoite naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventamiseen on kirjattu nykyisen hallituksen hyväksymään samapalkkaisuusohjelmaan.

Voimaanpanolakiin on myös kirjattava henkilöstön palvelussuhdeturva vuoteen 2025 saakka. Tämä toimii kannustimena maakunnissa tarvittavan työvoiman saatavuudessa.

JHL:n edustajisto on syvästi huolissaan maakuntien rahoituksen riittävyydestä. Maakuntien taloudellisen aseman turvaamiseksi on otettava käyttöön maakuntavero sekä annettava maakunnille aidosti valtaa ja vastuuta. Maakuntien aito itsemääräämisvalta mahdollistaisi sen, että palvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti ja järkevästi ja henkilöstön asemasta huolehditaan.

Rautatiealalla uhkana piilotetut yritystuet

JHL:n edustajisto katsoo tehtyihin selvityksiin perustuen, että maan hallitus on tuhoamassa 7 000 työpaikkaa raidealalla ja samalla jakamassa kansallista omaisuutta piilotettuna yritystukena elinkeinoelämälle. Kilpailun avaaminen on toteutumassa tavalla, jossa kalustoriskin kantaa yhteiskunta ja voitot valuvat yksityisille operaattoreille. Edustajisto katsoo, että markkinoiden tulisi toimia niin, että jokainen yhtiö kantaa itse riskinsä, eikä maksata sitä veronmaksajilla.