Siirry sisältöön

JHL:n edustajisto ei anna tyylipisteitä Suomen hallitukselle – kausi ollut täynnä kompurointia ja hyökkäyksiä

Hallituksen kompurointi sote- ja maakuntauudistuksessa, palkansaajien ja työttömien kepittäminen ja ay-liikkeen heikentämisyritykset olivat puheenaiheina JHL.n edustajistossa.

JHL:n edustajisto ei anna Suomen nykyhallitukselle tyylipisteitä. Hallituksen toiminta on ollut kompuroivaa ja kansalaisia kepittävää.

Paivi_Niemi-Laine_JHL_puheenjohtaja
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine

Sote- ja maakuntauudistuksessa sekä liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine että edustajiston puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä pitivät toteuttamistapaa huolimattomana, tempoilevana ja ylimielisenä. Asiantuntijoita ei ole haluttu kuunnella ja henkilöstö on sivuutettu valmistelutyöstä täysin. Uudistuksen perustarkoitus, palvelujen parantaminen on jäänyt taka-alalle ja vallanjako ja taloudelliset edut nousseet ensisijaisiksi asioiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle kuitenkin olisi tarve, mutta ei siinä muodossa mitä hallitus ajaa.

JHL:n edustajiston puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä sanoi, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen tarvittaisiin leveämmät hartiat kuin kunnilla on, ja rahoitusjärjestelmää pitäisi yksinkertaistaa. Lisäksi perusterveydenhuollon saatavuutta pitäisi parantaa ja hoitoketjujen toimintaa sujuvoittaa.

JHL:n puheenjohtajan Päivi Niemi-Laineen mukaan palvelut ja niiden saatavuus sekä yhdenvertaisuus eivät enää ole uudistuksen pääasioita. Nyt tärkeämpää näyttää olevan  valinnanvapaudesta poikiva bisnes, vallankäyttö maakunnissa sekä säästöt, joita uudistuksen oletetaan tuovan.

– Potilasturvallisuus ja yhdenvertaisuus ovat uhattuna, koska hallituksen esitys on jo lähtökohtaisesti rahoituksen osalta liian pieni, Niemi-Laine sanoi.

Sirkka-Liisa_Kahara_edustajiston_puheenjohtaja_JHL
JHL:n edustajiston puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärä

Sekä Niemi-Laine että Kähärä nostivat esiin sote-alojen tukipalvelut. Niiden merkitystä valmistelutyössä ei ole otettu huomioon.

– Tukipalveluilla on merkittävä rooli muiden palveluketjussa mukana olevien tehtävien onnistumiseen. On tärkeää, että jos maakunnat ovat työnantajaosapuolena, kunnat ja maakunnat luovat vahvoja inhouse tukipalveluyksiköitä. Vielä tärkeämpää on, että tukipalvelut pysyvät sote-palveluissa samassa työyhteisössä ja sote-henkilöstö samassa työehtosopimuksessa, Niemi-Laine sanoi.

Uudistuksessa on häivytetty myös palkkaukseen liittyvät asiat. Palkkojen harmonisoinnista ei haluta puhua.

– Palkkojen harmonisointi, valtion vastuut ja työntekijän palvelussuhdeturva on kuitattu julkisuudessa vain heittoina ja epäselvinä lauseina. Puhujan taustoista riippuen palkat harmonisoituvat täydellisesti tai sitten ei, Sirkka-Liisa Kähärä totesi.

Sekä Päivi Niemi-Laine että Sirkka-Liisa Kähärä nostivat puheissaan esiin ay-liikkeeseen kohdistuneet hyökkäykset. Kumpikin muistutti siitä, että sekä ministeritason että työnantajatahon heitot työehtosopimusten yleissitovuuden purkamisesta ovat suunniteltuja. Pääomasijoittajat, suuret työnantajat ja heidän edunvalvojansa ovat suunnitelleet suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen murentamista jo pitkään, porvarihallitus on vain antanut siihen mahdollisuuden.

–  Jos yleissitovuuden purkaminen tapahtuisi, niin suomalaisen työntekijän oikeudet siirtyisivät 150 vuotta ajassa taaksepäin. Ammattiliitoille ja tehokkaalle edunvalvonnalle on siis edelleen tarvetta, Kähärä totesi.