Siirry sisältöön

Esitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi väärillä raiteilla, JHL vaatii korjausliikettä

Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaisi rajusti alan henkilöstörakennetta ja suosisi yliopistokoulutettuja lastentarhanopettajia muiden alan ammattilaisten kustannuksella. JHL pitää pian eduskuntaan tulevaa lakiluonnosta hyvin ongelmallisena.

Uutta varhaiskasvatuslakia käsittelevä lausuntokierros on päättynyt ja esitys siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.

Lakiluonnoksessa esitetään radikaaleja muutoksia henkilöstön rakenteeseen ja kelpoisuusehtoihin. Toteutuessaan laki rajaisi kelpoisuuden lastentarhanopettajan tehtävään yksinomaan yliopistokoulutuksen suorittaneille.

Lisäksi henkilöstörakenteen muutokset johtaisivat lastenhoitajien ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden lastentarhanopettajien työpaikkojen määrän vähentämiseen varhaiskasvatuksessa. JHL ottaa lausunnollaan kantaa lakiluonnoksen esityksiin, joita liitto pitää hyvin ongelmallisina.

JHL ei kannata hallituksen esittämää kaavamaista henkilöstörakenteen muutosta. Nykymallissa vähintään kolmasosalla varhaiskasvatuksen henkilökunnasta on lastentarhanopettajan kelpoisuus  ja muulla henkilökunnalla varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus. Malli on toimiva, ja se palvelee parhaiten myös varhaiskasvatuksen järjestäjien paikallisia tarpeita.

Lastentarhanopettajaksi voi tällä hetkellä valmistua sekä ammattikorkeakoulusta että yliopistosta. Näin on oltava myös jatkossa, eikä varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusehtoja ole perusteltua kiristää.

Käsittelyssä oleva lakiesitys pohjautuu kesällä 2017 julkaistuun Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekarttaan. Tiekartassa on tehty ehdotuksia muun muassa alan henkilöstörakenteesta. Nämä ehdotukset perustuvat osin virheellisiin laskelmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee keskeyttää varhaiskasvatuslain valmistelu ja laatia uusi suunnitelma, joka pohjautuu ajan tasalla oleviin, luotettaviin ja virheettömiin tilastotietoihin.

Lakiluonnos muuttaisi varhaiskasvatuksen henkilöstörakennetta. Samalla varhaiskasvatukselle olisi entistä enemmän kysyntää, mikä pahentaisi alan henkilöstöpulaa. Tällainen muutos uhkaa johtaa tilanteeseen, jossa kunnat eivät pysty täyttämään lain velvoitteita eivätkä tarjoamaan riittävää varhaiskasvatusta. Se olisi äärimmäisen hälyttävää.

Uuden lain tavoitteena on, että entistä suurempi osa lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen. Toisaalta hallitus ei aio luopua subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoituksista, vaikka se olisi tehokkain keino nostaa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää.

Lain on myös tarkoitus parantaa työntekijöiden pedagogista osaamista. Lakia eteenpäin puskeva hallitus unohtaa, että varhaiskasvatuksen työntekijät ovat jo nyt pedagogiikan ammattilaisia. Alalla riittää jatkossakin pedagogista osaamista, kun kaikki ammattiryhmät pääsevät lisäkoulutukseen, jossa pedagogisia taitoja vahvistetaan.

Henkilöstöpoliittisen säätelyn sijaan huomioita pitäisi kiinnittää varhaiskasvatuksen todellisiin ongelmiin. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen on yksi räikeä epäkohta nykyisessä laissa. Lisäksi varhaiskasvatuksessa rikotaan ryhmäkokojen enimmäisrajoja eli ryhmissä on liikaa lapsia yhtä aikuista kohtaan. Nämä virheet tulisi korjata. Samalla lain noudattamista on valvottava nykyistä tarkemmin. Mahdollisiin rikkomuksiin pitää pystyä puuttumaan riittävän tehokkaasti. Näin turvataan jokaisen lapsen oikeus hyvään ja turvalliseen varhaiskasvatukseen.