Siirry sisältöön

JHL:n edustajisto siunasi kirkon alan sopimuksen

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajisto on hyväksynyt kirkon alan uuden virka- ja työehtosopimuksen. Sopimus tulee voimaan vasta sitten, kun kaikki neuvotteluosapuolet ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen.

JHL on hyväksynyt kirkon alan uuden virka- ja työehtosopimuksen torstaina 15. helmikuuta. Alan neuvottelutulos syntyi aiemmin samana päivänä. Sopimus tulee voimaan vasta sitten, kun kaikki neuvotteluosapuolet ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen.

Sopimuskausi

Sopimus on voimassa 1.2.2018–31.3.2020.

Palkankorotukset

Yleinen palkkausjärjestelmä

Yleisessä palkkausjärjestelmässä täyttä työaikaa tekevän viranhaltijan ja kuukausipalkkaisen työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan 1.4.2018 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,1 %.

Yleisen palkkausryhmän vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja (KirVESTES liite 1) tarkistetaan vastaavasti 1.4.2018 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,1 %. Korotetut vähimmäispalkat ilmenevät liitteestä 1.

Vuoden 2018 lomarahan maksamisen yhteydessä maksetaan erillinen 108 euron kertaerä kaikille niille viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka ovat seurakunnan palveluksessa yhtäjaksoisesti 1.4.–31.10.2018 vähintään 5 kuukautta siten, että palvelussuhteeseen sisältyy kesäkuu kokonaisuudessaan. Kertaerän maksaminen edellyttää edellä mainitun työssäoloehdon lisäksi, että viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan palkkaa kesäkuulta 2018.

Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.

Ylimmän johdon palkkausjärjestelmä

Seurakunta päättää 1.4.2018 lukien 1,6 % suuruisen järjestelyerän käyttämisestä liitteen 8 mukaan määriteltävään J- ja/tai K-hinnoitteluryhmän viranhaltijan peruspalkkaan.

Järjestelyerä lasketaan ylimmän johdon palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien viranhaltijoiden vuoden 2018 tavanomaisen kuukauden peruspalkoista muodostetusta palkkasummasta.

Työnantajan tulee järjestelyerää käyttäessään ottaa huomioon, että johtoasemassa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.

Järjestelyerän käyttäminen edellyttää, että työtehtävien vaativuuden, laaja-alaisuuden ja vastuullisuuden sekä viranhaltijan ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen kokonaisuuden arvioimiseksi on asetettu/asetetaan tavoitteet, joiden pohjalta peruspalkka voidaan määritellä.

Tuntipalkkajärjestelmä

Tuntipalkkaisen työntekijän palkkahinnoittelun mukaan määriteltyä tehtäväkohtaista perustuntipalkkaa tarkistetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 % 1.4.2018 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Tuntipalkkaisten perustuntipalkkojen palkkahinnoittelua tarkistetaan vastaavasti 1.4.2018 lukien. Korotettu perustuntipalkkojen palkkahinnoittelu ilmenee liitteestä 1 (tuntipalkkahinnoittelu 33 §).

Työntekijälle tuntipalkkahinnoittelun mukaisesti maksettavaa kokemuslisää (34 §) ja mahdollisesti maksettavaa henkilökohtaista lisää (35 §) tarkistetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 % 1.4.2018 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Tuntipalkkaisten palkkahinnoittelun kokemuslisiä ja henkilökohtaista lisää tarkistetaan vastaavasti 1.4.2018 lukien (liite 1 34 ja 35 §).

Seurakunnassa tuntipalkkaisten työolosuhdelisistä laaditun luettelon lisiä tarkistetaan 1,6 prosentilla 1.4.2018 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien (liite 1 36 §).

Seurakunnan omien suorien urakoiden urakkahinnoitteluja tarkistetaan 1,6 prosentilla 1.4.2018 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Muuta kuin edellä sanottua tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkahinnoittelun mukaan määräytyvää tuntipalkkaa tarkistetaan 1,6 prosentilla 1.4.2018 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Eräät muut peruspalkat, lisät, lisäpalkkiot ja palkanlisät

Sellainen muu peruspalkka, joka ei tarkistu edellisten kohtien perusteella, tarkistetaan 1,1 prosentilla 1.4.2018 lukien.

Sellainen lisä, lisäpalkkio ja palkanlisä, joka määräytyy suhteessa viranhaltijan tai työntekijän peruspalkkaan, tarkistuu automaattisesti peruspalkan tarkistamisen seurauksena.

Sellaista lisää, lisäpalkkiota ja palkanlisää, joka ei määräydy suhteessa peruspalkkaan ja jota ei ole erikseen sovittu tarkistettavan, tarkistetaan 1,1 prosentilla 1.4.2018 lukien.

Sopimustarkistukset vuonna 2019

Yleinen palkkausjärjestelmä

Yleisessä palkkausjärjestelmässä täyttä työaikaa tekevän viranhaltijan ja kuukausipalkkaisen työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan 1.4.2019 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0 %.

Yleisen palkkausryhmän vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja (KirVESTES liite14) tarkistetaan vastaavasti 1.4.2019 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0 %. Korotetut vähimmäispalkat ilmenevät liitteestä 1.

Vuoden 2019 lomarahan maksamisen yhteydessä maksetaan erillinen 368 euron kertaerä kaikille niille viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka ovat seurakunnan palveluksessa yhtäjaksoisesti 1.4.–31.10.2019 vähintään 5 kuukautta siten, että palvelussuhteeseen sisältyy kesäkuu kokonaisuudessaan. Kertaerän maksaminen edellyttää edellä mainitun työssäoloehdon lisäksi, että viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan palkkaa kesäkuulta 2019.

Osa-aikatyössä kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa lyhyempi.

Ylimmän johdon palkkausjärjestelmä

Seurakunta päättää 1.4.2019 lukien 1,6 % suuruisen järjestelyerän käyttämisestä liitteen 8 mukaan määriteltävään J- ja/tai K-hinnoitteluryhmän viranhaltijan peruspalkkaan.

Järjestelyerä lasketaan ylimmän johdon palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien viranhaltijoiden vuoden 2019 tavanomaisen kuukauden peruspalkoista muodostetusta palkkasummasta.

Työnantajan tulee järjestelyerää käyttäessään ottaa huomioon, että johtoasemassa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa tai verrokkiryhmien palkkaan nähden.

Järjestelyerän käyttäminen edellyttää, että työtehtävien vaativuuden, laaja-alaisuuden ja vastuullisuuden sekä viranhaltijan ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen kokonaisuuden arvioimiseksi on asetettu / asetetaan tavoitteet, joiden pohjalta peruspalkka voidaan määritellä.

Tuntipalkkajärjestelmä

Työnantajalla on käytössään tuntipalkkaisen työntekijän henkilökohtaiseen lisään (35 §) 1,6 prosentin suuruinen erä. Jos työnantaja ei ota käyttöön 1,6 prosentin suuruista erää kohdennettavaksi henkilökohtaiseen lisään, se on käytettävä yleiskorotukseen. Jos henkilökohtaiseen lisään käytetään vain osa 1,6 prosentin suuruisesta erästä, erotus on käytettävä yleiskorotukseen. Yleiskorotus toteutetaan tällöin alla olevan mukaisesti.

Jos 1,6 %:n suuruista erää ei kohdenneta henkilökohtaiseen lisään, tuntipalkkaisen työntekijän palkkahinnoittelun mukaan määriteltyä tehtäväkohtaista perustuntipalkkaa tarkistetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on enintään 1,6 % 1.4.2019 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Jos 1,6 %:n suuruista erää ei kohdenneta henkilökohtaiseen lisään, tuntipalkkaiselle työntekijälle tuntipalkkahinnoittelun mukaisesti maksettavaa kokemuslisää (34 §) ja mahdollisesti maksettavaa henkilökohtaista lisää (35 §) tarkistetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,6 % 1.4.2019 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Eräät muut peruspalkat, lisät, lisäpalkkiot ja palkanlisät

Sellainen muu peruspalkka, joka ei tarkistu edellisten kohtien perusteella, tarkistetaan 1,0 prosentilla 1.4.2019 lukien.

Sellainen lisä, lisäpalkkio ja palkanlisä, joka määräytyy suhteessa viranhaltijan tai työntekijän peruspalkkaan, tarkistuu automaattisesti peruspalkan tarkistamisen seurauksena.

Sellaista lisää, lisäpalkkiota ja palkanlisää, joka ei määräydy suhteessa peruspalkkaan ja jota ei ole erikseen sovittu tarkistettavan, tarkistetaan 1,0 prosentilla 1.4.2019 lukien.

Sopimustarkistukset vuonna 2020

Paikallinen järjestelyerä yleisessä palkkausjärjestelmässä

Seurakunnan tulee käyttää 1.1.2020 lukien

  1. 0,5 % suuruinen järjestelyerä harkinnanvaraiseen henkilökohtaiseen palkanosaan (suorituslisään) sekä
  2. 0,6 %:n suuruinen järjestelyerä henkilökohtaiseen palkanosaan ja/tai tehtäväkohtaiseen palkanosaan.

Paikallista järjestelyerää (b) kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen, paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen sekä tuloksellisuutta edistävien toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelyjen tukeminen. Samalla huolehditaan siitä, että esimiesasemassa olevien palkkaus on oikeassa suhteessa heidän alaistensa ja verrokkiryhmien palkkaan nähden.

Soveltamisohje: Paikallista palkkausjärjestelmän edelleen kehittämistä on esimerkiksi erän käyttäminen kokonaan tai osittain henkilökohtaisen palkanosan suorituslisään.

Paikallisen järjestelyerän laskeminen: Järjestelyerä lasketaan kirkon yleisen palkkausjärjestelmän mukaisen palkanasetannan piiriin kuuluvien viranhaltijoiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden vuoden 2019 tavanomaisen kuukauden peruspalkoista muodostetusta palkkasummasta.

Paikallisen järjestelyerän täytäntöönpano ja neuvottelumenettely: Seurakunnan toimivaltainen viranomainen ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän (b-kohta) käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.

Tarkistetun palkan maksaminen

Tarkistetut palkat maksetaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta lukien, jollei ajankohdasta ole sovittu paikallisesti toisin. Niissä suurissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä, joissa laskentateknisistä syistä ei voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa voimaantulosta lukien.

Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan yleistyöaikajärjestelmän piirissä oleville tarkistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien.

Tekstimuutoksia

Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia  tarkistetaan 1.4.2018 lukien 3,2 %:lla seuraavaan täyteen euroon pyöristäen.

Työryhmät

Sopimusosapuolet perustivat sopimuskauden ajaksi yleistyöaikaryhmän,hengellisen työn työaikaryhmän, leirityöryhmän, palkkausryhmän, johtajasopimusryhmän ja työelämäryhmän.