Siirry sisältöön

Järjestäminen palauttaa ay-liikkeen juurilleen

Ammattiliitot ovat onnistuneet etääntymään ja eristäytymään jäsenistään. Ainoa tapa pelastaa ay-liike itseltään on järjestäminen. Teksti ja kuvat: Sami Turunen

– Olemme hoitaneet ihmisten puolesta työriitoja ja silti sanotaan, että liitto ei tee sitä tai tätä. Työpaikoilla ei tiedetä, mikä roolimme on – siellä jopa luullaan, että hallitus tekee työehtosopimukset.

Näin synkkää arviota pudotteli PAMin järjestöpäällikkö Niina Koivuniemi Teollisuusliiton, PAMin, JHL:n ja Työväen Sivistysliitto TSL:n järjestämisseminaarissa Aulangolla lokakuussa. Koolla oli liittojen toimitsijoita, luottamusmiehiä ja järjestäjiä.

Sama viesti tulee seminaarissa monesta suusta: Ay-liike on etääntynyt jäsenistään. Toiminta on toimitsijavetoista. Norsuluutorni-asenne: osataan tessit, mutta ei vapaaehtoistoimintaa. Ollaan liikaa asiantuntijoita, on unohdettu ihminen.

Mikko Siljander JHL:stä muotoili asian näin.

– Luottamusmiehenä vouhotin ja vouhotin, mutta silti ei tullut oikeaa kontaktia jäseniin. Tilanne oli kuin ABC:n ruoka: ihan ok, mutta jotain silti puuttui.

Tuoreehko JHL:läinen pääluottamusmies Hanna Katajamäki ihmettelee ay-liikkeen passiivisuutta.

– Miten me on voitu ammattijärjestöinä unohtaa ihmisten osallistaminen? Sitten ihmetellään, miksei toimintaan sitouduta.

Miika Lumitsalo JHL:stä muistuttaa koko edunvalvontaketjun tärkeydestä.

– Ketjun alkupää on jäänyt hyödyntämättä, kun työpaikkatason ongelmat on siirretty pääluottamusmiesten ja aluetoimistojen ratkottavaksi.

Järjestämisessä mennään jäsenen luo

Muutosta siis tarvitaan, mutta onneksi siihen on jo ratkaisu: järjestäminen.

Järjestäminen on uudella tavalla tekemistä – tai jos ollaan tarkkoja, se on vanhalla tavalla tekemistä: tehdään niin kuin kauan sitten, palataan perusasioiden äärelle.

Järjestäminen on jalkatyötä. Siinä mennään kampanjamuotoisesti jäsenten, ihmisten luo ja kysytään, mitä he haluavat. Mitä sinä haluaisit parantaa omalla työpaikallasi? Mitä toiveita sinulla on, millainen liitto voisi olla? Mitä pelkoja toimintaan osallistumiselle on, miten esteitä poistetaan? Olisiko sinusta luottamustoimiin tai tekemään aktiivisesti jotain muuta?

Tätä tekevät järjestäjät, joita liittoihin on jo palkattu ja palkataan lisää. Myös toimitsijoiden työnkuvia muutetaan uuteen suuntaan.

Järjestäjien on kysyttävä ja ennen kaikkea kuunneltava. Sen tuloksena ihmiset aktivoituvat toimimaan itse ja porukassa, omien työ- ja elinolojensa parantamiseksi työpaikoilla ja vähän niiden ulkopuolellakin. Kaiken päämääränä on uusi ja vahvempi liitto työpaikoille.

Käytävillä kuuluu lupaavia kommentteja: Liittojen voima perustuu vain jäseniin. Liiton pitää palata ihmisten kokoiseksi. Järjestäminen palauttaa liiton ihmisten liikkeeksi. Paluuta juurille, kollektiivista edunvalvontaa. Yhdessä tekemistä.

– Minulle järjestäminen tarkoittaa työyhteisöjen innostamista ja osallistamista yhteisen hyvinvoinnin eteen. Ei anneta valmiita vastauksia, vaan opetetaan ihmisiä ratkomaan ongelmat ensisijaisesti itse, sanoo Miika Lumitsalo.

Järjestäminen pelastaa näivettymiseltä

Liitoilla on järjestämistyössään eroja. Teollisuusliitolla on pisin kokemus: järjestämistä on kehitetty jo viisi vuotta ja prosesseja on ehditty kokeilla ja viilata. JHL on valmistellut omaa malliaan kolmevuotisella projektilla, ja PAMissa on muokattu toimitsijoiden rooleja järjestämistyön suuntaan.

Järjestämistyöllä ay-liike on matkalla uuteen suuntaan.

– Tarvitsemme JHL:ssä uuden buustin luomista työpaikoille. Silti tämä on tärkeää koko SAK:laiselle perheelle ja ay-liikkeelle yli keskusjärjestörajojen, perustelee JHL:n Håkan Ekström.

JHL:n Lumitsalo ja Katajamäki uskovat, että järjestäminen on keino pelastaa ammattiyhdistysliike kuihtumiselta.

– Ay-liike voi olla uudistava voima niin työyhteisöille, yrityksille kuin koko yhteiskunnalle. Meidän pitää olla muutoksen tekijä eikä vain siihen reagoija.

Muutoksen ydin on kuitenkin vieläkin syvemmällä kuin toimintatavassa. Viileät asiantuntijaroolit tai kankeat työmarkkinajärjestelmät eivät ole se, millä imu liikkeeseen syntyy. Jokaisen pitää kaivaa esiin se, mistä ihmisten muodostamassa liikkeessä on kyse: sitoutumisesta yhteiseen asiaan.