Siirry sisältöön

JHL: Ministeriön työryhmän esitys uhkaa lisätä epäreilujen nollatuntisopimusten käyttöä, työntekijän asema jää heikoksi

JHL:n mielestä nollatuntisopimusten käyttöä pohtineen työryhmän esitys lakimuutoksiksi ei turvaa työntekijöiden asemaa. Työryhmän ehdottamat muutokset eivät myöskään tuo riittävää selvyyttä nollatuntisopimusten pelisäännöistä.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti viime marraskuussa työryhmän, jonka oli tarkoitus selvittää, millaisia muutoksia nollatuntisopimuksia koskevaan lainsäädäntöön tarvittaisiin. Myös työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt olivat mukana työryhmässä. Tarkoitus oli löytää keinot, joilla voitaisiin sekä turvata työntekijöiden asema että mahdollistaa riittävän joustavat työaikajärjestelyt. JHL:n mielestä työryhmän ehdotukset eivät riitä. Lainsäädäntöön tarvitaan selkeämpiä kirjauksia työajasta.

– Tehokkain ja oikeudenmukaisin keino ratkaista vaihtelevan työajan sopimuksiin liittyviä ongelmia olisi työajan lakisääteinen vakiintuminen. Työaikalakiin tulisi kirjata tosiasiallisen, vakiintuneen työajan muuttuminen osaksi työsopimusta. Jos työryhmän esitys otetaan tällaisenaan käyttöön, epäreilujen nollatuntisopimusten käyttö uhkaa vain lisääntyä, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine tiivistää.

JHL muistuttaa, että työnantaja ja työntekijä eivät ole tasavertaisessa neuvotteluasemassa työsopimuksesta solmittaessa. Työntekijä joutuu usein hyväksymään työnantajan ehdot sellaisenaan, jos hän ylipäätään haluaa tulla palkatuksi hakemaansa työpaikkaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi pitkää sitoutumista lisätöiden tekemiseen.

– Työntekijä saattaa tulla sidotuksi lisätyöhön vuosiksi eteenpäin. Tätä ei millään voi pitää kohtuullisena. JHL:n mielestä olisi perusteltu, että lisätyöntekovelvoitteesta ei ylipäätään voitaisi sopia työsopimuksessa, sopimustoimitsija Erika Mattsson perustelee.

JHL:n mielestä lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että lisätyötä saa teettää vain silloin, kun työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa. Suostumusta pitäisi kysyä joka kerta, kun lisätyötä tehdään.

– Tarpeeton sidonnaisuus osa-aikaista työtä tarjoavaan työnantajaan tarkoittaa monesti sitä, että työntekijöiden on vaikeampi ottaa vastaan työtarjouksia muualta. Lakiesitys ei korjaisi tätä ongelmaa, Päivi Niemi-Laine muistuttaa.

Toisinaan lisätyöstä on helpompi sopia pidemmäksi aikaa, jos se sopii sekä työntekjiälle että työnantajalle. JHL:n mielestä työntekijä voisi antaa suostumuksensa lisätyöhön määrätyksi, lyhyeksi ajaksi kerrallaan. Tällä olisi suotuisia vaikutuksia niin työvoiman tarjonnalle, työvoiman tehokkaammalle käytölle kuin perustuslain takaamalle elinkeinovapaudellekin.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine 040 7024772
Sopimustoimitsija Erika Mattsson 0400 461411