Siirry sisältöön

Kuntapääsopijat ja Kehitysvammaisten palvelusäätiö ilmaisivat huolensa ministeri Mattilalle sote-uudistuksen seurauksista henkilöstölle

Kuntapääsopijat ja Kehitysvammaisten palvelusäätiö olivat tänään perjantaina 2.6. tapaamassa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilaa. Järjestöt ilmaisivat vakavan huolensa sote-uudistuksen seurauksista henkilöstölle.

/files/images/ajankohtaista/jhl_ja_muut_jarjestot_ministeri__mattilan_tapaamisessa.jpg : 30Kb Järjestöt kirjelmöivät Mattilaa seuraavasti:

Teoreettinen tutkimus ja arkikokemus kertovat, että sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien hyvää asiakaskokemusta edeltää aina ja välttämättömästi hyvä henkilöstökokemus. Hyvä asiakaskokemus tuottaa myös tuloksellisuutta sosiaali- ja terveysalanpalveluissa, tähän on hyvä kiinnittää huomiota. Soten yksi tarkoitus on taata laadukas potilas/asiakastyö.

Mikäli sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö ei kohtaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa, kestäviin arvoihin perustuvaa johtamista ja esimiestyötä, heikennetään merkittävästi palveluiden käyttäjien hyvän asiakaskokemuksen edellytyksiä.

Sote-uudistuksessa asetelma osittain muuttuu ja riippuu maakunnan päätöksistä. Jos mennään asiakasseteleihin, niin ajatuksena on, että yritykset listautuvat ja asiakas valitsee. Maakunta voi ja sen pitää asettaa kriteerit palveluille. On myös mahdollista, että osittain nykyinen hankinta jatkuu. Jos päädytään maakunnan yhtiöön, silloin käytettävissä moni hyväksi havaittuja keinoja on keinoja joita voi käyttää.

  • Maakunnan yhtiöt hakevat KT:n jäseneksi.
  • Maakunnan yhtiöt perustetaan voittoa tavoittelemattomaksi yhteiskunnallisiksi yrityksiksi, jotka ovat kokonaan maakunnan omistuksessa eikä niiden osakkeita esim. myydä yksityisille suuryrityksille tai tehdä yhteisyrityksiä (Pihlajalinnan nykyinen tapa) .
  • Maakunta asettaa valinnanvapauden ja hankintojen kautta ostopalveluyrityksille ehdot, joilla tässä kirjeessä mainitut epäterveet toimintatavat rajataan sopimusehdoilla.

On selkeää evidenssiä ja näyttöä siitä, että sosiaalialan palveluiden kilpailutuksissa ei ole osattu ottaa huomioon asiakkaiden hoidon, avun ja tuen tarvetta. Tämä on johtanut alimitoitettuun palveluhintaan, joka taasen on johtanut pienempiin henkilöstöresursseihin, työvuorokikkailuihin ja tes -shoppailuihin sekä ammattihenkilöiden mahdottomuuteen keskittyä omaan työhönsä, koska säästösyistä ammattihenkilöille siirretään peruspalvelutehtäviä. Työsuhteen jatkuvuudet ovat hyvin epävarmoja yritysten kilpailutilanteesta johtuen. Henkilöstö on siis siirtynyt vanhoina työntekijöinä, mutta eivät ole saaneet suojaa tuotannollisia – tai taloudellisia irtisanomisia vastaan. Määräaikaisten asema on ollut heikko, työsopimuksia ei ole jatkettu. Heille on myös tarjottu osa-aikaista, nolla- tai runkosopimuksia. Voidaan todeta, että tes-shoppailussa henkilöstö on siirtynyt palkkauksen ja muiden työsuhteen ehtojen osalta matalampitasoisiin työehtosopimuksiin. Ostetun yksikön henkilöstölle on tarjottu taulukkopalkoista nykyistä alempaa taulukkopalkkaa ja ehdotettu, että erotus maksetaan henkilökohtaisena lisänä tai tarjottu ”johtajasopimuksia” työajan osalta, vaikka käytännössä kyse esimerkiksi vastaavasta ohjaajasta jne.

Tästä tulema on, että ostovoima tulee laskemaan, joka taasen vähentää kotimaista kysyntää.

Haluamme kiinnittää arvoisan ministerin ja valtiovallan huomiota siihen, että Suomen historian suurimmassa hallinnollisessa maakunta- ja sote-uudistuksessa tällaisen toiminnan riskit ovat moninkertaiset. Henkilöstön siirtoihin liittyvät kysymykset ovat monilta osiltaan edelleen avoimena.
Sote ja maakunta-uudistuksen tarkoituksena tuskin on työttömyyden lisääminen ja siten työttömyysturvamenojen kasvattaminen. Samalla kun verotulot pienenevät.
Sote-uudistuksen yhteydessä valtiovallalla on erityinen vastuu siitä, että hyvän henkilöstö- ja asiakaskokemuksen rakenteellisten edellytysten toteutumisesta huolehditaan. Tämä on välttämätöntä. Ne lopulta ratkaisevat koko uudistuksen onnistumisen.

puheenjohtaja Olli Luukkainen
Julkisalan koulutettujen Neuvottelujärjestö JUKO

puheenjohtaja Silja Paavola, Superliitto
puheenjohtaja Rauno Vesivalo, Tehy
Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo

puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine JHL
puheenjohtaja Maija Pihlajamäki Jyty
Kunta-alan unioni

toimitusjohtaja Markku Välimäki
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö