Siirry sisältöön

JHL:n toimialajohtaja Ekström: Nollatuntisopimuksia vastaan on käytävä laajalla rintamalla tulevalla sopimuskierroksella

Eduskunta hylkäsi muutama viikko sitten kansalaisaloitteen, jolla nollatuntisopimusten käyttöä suomalaisilla työmarkkinoilla olisi rajattu. Aloitteella haluttiin saada aikaiseksi pelisääntöjä ja turvamääritteitä työntekijöiden aseman turvaamiseksi.

– Tämä suomalaisille työmarkkinoille ja JHL:n sopimusaloille vaivihkaa levinnyt palvelussuhdemuoto on asettamassa yhä laajemman osan jäsenkentästä kestämättömään tilanteeseen ja työnantajien mielivallan kohteeksi, toteaa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Håkan Ekström.

Nollatuntityösopimuksissa työnantaja ei sitoudu tarjoamaan työntekijälle tiettyä määrää työtunteja viikossa, vaan sopimukseen on kirjattu työaikamäärittelyn kohdalle vaihteluväli esim. 0–20 tuntia viikossa. Käytännössä työnantaja ei nollatuntisopimuksella kuitenkaan sitoudu tarjoamaan työtä työntekijälle. Mahdollista on, ettei työnantaja tarjoa työtä lainkaan. Työntekijällä ei siten ole minkäänlaista varmuutta työn määrästä ja toimeentulostaan. Työntekijän mahdollisuus vaikuttaa omaan tilanteeseensa on hyvin heikko.

– Nollatuntisopimuslainen on erittäin altis työnantajan painostukselle. Jos työntekijänä avaat suusi ja kyseenalaistat työnantajan toimintaa tai tulkintoja, saattaa se näkyä annettavissa työtuntimäärissä. Tältä osin työntekijät ovat huutolaisen asemassa, Ekström pohtii.

Maan hallitus vastusti aiemmin määrätietoisesti nollatuntisopimukset kieltävän aloitteen hyväksymistä. Myöhemmin työministeri Jari Lindström ja valtiovarainministeri Petteri Orpo ilmoittivat hallituksen valmistelevan lainsäädäntöä nollatuntisopimusten yleisten pelisääntöjen ja työntekijöiden aseman kehittämiseksi. Mahdollista on, että esitykset liittyivät esimerkiksi työaikalain uudistamiseen.

Elinkeinoelämän Keskusliitto ja työnantajaliitot suhtautuvat kielteisesti nollatuntisopimusten käytön rajoittamiseen. Käytännössä nämä tahot haluavat ylläpitää nykyistä järjestelmää, jossa työntekijän asema on erittäin haavoittuva ansiotason ennakoitavuuden osalta.

– Luottamus siihen, että maan hallitus edistäisi nollatuntisopimuslaisten asemaa, on erittäin vähäinen. Etenkin kun työnantajaliitot vastustavat kaikkia sellaisia työntekijöiden turvamääritteitä, jotka heidän silmissään voisivat toimia työnjohtovaltaa rajoittavina tekijöinä, Ekström jatkaa.

On hyvä, että eduskunnassa ja maan hallituksessa tunnustetaan nollatuntisopimukset ongelmallisiksi. Aivan eri asia on, mihin johtopäätöksiin ja toimiin hallituspuolueet päätyvät tämän pohjalta.

– Ellei maan hallitus pidä kiinni sitoumuksistaan nollatuntisopimuslaisten aseman ja turvan parantamiseksi, asia pitää nostaa palkankorotuskysymysten rinnalle keskeiseksi kysymykseksi tulevalla liittokierroksella. Tässä vaikeassa tilanteessa eivät enää kosmeettiset muutokset ja juhlapuheet auta, Ekström painottaa.

Nollatyösopimukset kohdistuvat erityisen kovaa nuoriin, työmarkkinoilla aloittaneisiin ja sinne tuleviin työntekijöihin. Nuoria ei saa jättää yksin kamppailemaan epäreilujen työsuhteiden kanssa. Ellei mitään tehdä, tämä tauti leviää koko työmarkkinakenttään yhä useamman perheen ongelmaksi. Jo nyt löytyy yrityksiä, jotka palkkaavat työntekijöitä pääasiassa nollasopimuksilla. Tämä on epäreilua työntekijöiden kohtelua ja luo vinoutuneen kilpailuaseman yritysten välillä. Siksi tämä villin lännen käytäntö on pysäytettävä yhteisin ponnistuksin.

– Näen että asia pitää viedä kaikkiin liittomme neuvottelupöytiin laajalla rintamalla. Minkä maan hallitus jättää tekemättä tässä asiassa nyt, löytyy työnantajaliittojen edessä merkittävissä työehtosopimuspöydissä tulevalla sopimuskierroksella, Ekström toteaa.

Lisätietoja: toimialajohtaja Håkan Ekström, p. 040 828 2865

Myös JHL:n Nuorisofoorumi on ottanut kantaa nollatuntisopimuksiin. Lue foorumin kannanotto.