Siirry sisältöön

Asara-Laaksonen: Irti työvoiman halventamisesta – tavoitteena parempi työelämä

Suomalaiset työntekijät odottavat työvoiman halventamisen tilalle tekoja toimeentulon, työllisyyden ja työelämän laadun eteen, herättelee JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen päättäjiä. Valitettavasti nyt on vallalla päinvastainen kehitys, hän totesi lauantaina Vantaalla.
– Hallitus rapauttaa huonosti valmistelluilla sote- ja valinnanvapaushankkeillaan suomalaista hyvinvointivaltiota. Työnantajat rapauttavat EK veturinaan Suomen keskeistä vahvuutta eli sopimisen kulttuuria ja työelämän turvaa.

EK näyttää tehneen arvion, että sen ei enää tarvitse eikä kannata sopia ammattiyhdistysliikkeen kanssa mistään, koska se saa kaikki heikennykset ilmaiseksi maan hallitukselta, Asara-Laaksonen sanoi. Hän ennakoi, että työnantajat joutuvat vielä pettymään.
– Seuraavissa eduskuntavaaleissa ratkaisijan paikalla onkin kansa. Ja se haluaa vakaampaa ja turvallisempaa toimeentuloa ja työelämää.

Suomen tulevan palkkamallin on tuettava tasa-arvoa ja samapalkkaisuustavoitetta, Asara-Laaksonen vaati.
– Tähän ovat kaikki virallisesti sitoutuneita. Vain teot puuttuvat!

Tilaisuus tekoihin on käsillä, sillä  nyt valmistaudutaan uuteen sopimuskierrokseen. Edellinen kierros oli pettymys julkiselle sektorille, sillä kovimman hinnan maksoivat sen työntekijät.  Kilpailukykysopimus eli kiky leikkasi heiltä lomarahoja kolmeksi vuodeksi. Näin raskain vastuu koko Suomen kilpailukyvystä sälytettiin matalapalkkaiselle julkiselle sektorille.
– Tulevilla sopimuskierroksilla on korjattava lomarahaleikkauksen aiheuttama palkkavääristymä.

Työajoissa paljon tehtävää

Asara-Laaksonen peräsi oikeudenmukaisia ratkaisuja myös työaikoihin. Esimerkiksi mekaanisesti toteutettu työajan pidennyksen taka-askel on korjattava.
–  Hyvillä työaikaratkaisuilla parannetaan työelämän laatua sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.
–  On otettava harppaus nykyaikaan, muun muassa hyödyntämällä automatisaatiota  ja robotisaatiota ja pitämällä huolta työntekijöiden edusta jakamistaloudessa.

Työaikalakia uudistetaan parhaillaan. Uudistuksessa on parempi lisätä työntekijälähtöisiä työaikajoustoja kuin lähinnä naisiin kohdistuvaa osa-aikatyötä.
– Työnantajan yksipuolista oikeutta määrätä työajoista tulisi rajoittaa ja samalla lisätä työntekijöiden oikeutta liukuvaan työaikaan, jota voi täydentää työaikapankilla.
– Nyt moni vie pakon sanelemana töitä kotiinsa tai tekee pimeää ylityötä. Nämä työt  pitää saada työajan piiriin.

Asara-Laaksonen olisi valmis pohtimaan myös työajan tuntuvaa lyhentämistä.
– Sitä ei saada aikaan hetkessä, vaan siihen tarvitaan usean vuoden ohjelma. Suuntaa on hahmotettava  jo tulevilla sopimuskierroksilla.

Tasavertaisuutta paikalliseen sopimiseen

Työntekijöiden ja luottamusmiesten tasavertainen asema työnantajiin nähden on oltava paikallisen sopimisen laajentamisen ehtona, Asara-Laaksonen luotasi. Hyvään paikalliseen sopimiseen kuuluu myös se, että työehtosopimukset ovat perälautana, työntekijän turvaksi.

Työehtosopimusten palkkojen vähimmäistaso on saatava vähintään SAK:n esittämälle tasolle (1800€/kk), ja Suomen on vahvistettava Euroopan sosiaalisen peruskirjan mukainen kohtuullisen palkan normi.

Asara-Laaksonen huomautti, että vähimmäispalkkojen nouseminen edistäisi myös tasa-arvoa, koska pienipalkkaisten enemmistö on naisia. Myös pienipalkkaiset miehet hyötyisivät.
– Kunnolliset palkat vähentävät eriarvoisuutta ja köyhyyttä sekä parantavat ostovoimaa ja piristävät kotimarkkinoita. Näin samapalkkaisuuden edistäminen elvyttää  koko kansantaloutta.
– Euromääräisiä palkankorotuksia ei pidä korvata veronalennuksilla, koska ne söisivät entisestään hyvinvointipalvelujen rahoituspohjaa.

Tuoreessa kyselyssä JHL:n jäsenet nostivat  tulevien sopimusneuvottelujen ykköstavoitteeksi palkankorotuksen. Seuraavaksi eniten kaivattiin toimia, jotka parantavat työhyvinvointia sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön ja työoloihin.

Työelämän laatuasiat, kuten työaika, työhyvinvointi, koulutus ja osaaminen, vain korostuvat jatkossa, Asara-Laaksonen arvioi. Ne ovat tärkeitä paitsi hyvän työelämän rakennuspuina, myös kansantaloudessa kilpailutekijöinä.

Isot työelämäuudistukset edellyttävät jatkossakin toimivaa sopimusjärjestelmää ja vähintäänkin hyvin koordinoitua hallituksen ja työmarkkinaosapuolten kolmikantaa, Asara-Laaksonen summasi.
– Arvioin, että tulevien liittokierrosten jälkeen myös työnantajajärjestöt alkavat ikävöidä keskitettyjä sopimuksia.

Lisätietoja: Teija Asara-Laaksonen 040 7706 577