Siirry sisältöön

Mikä muuttuu yksityisen sosiaalipalvelualan sopimuksessa 1.2.2017 lähtien?

Yksityisen sosiaalipalvelualan neuvottelutulos

Työehtosopimuskausi alkaa 1.2.2017 ja päättyy 31.1.2018.

Mikäli keskusjärjestöt toteavat, etteivät 29.2.2016 sovitun kilpailukykysopimuksen kattavuus tai hallituksen toimenpiteet ole riittäviä eikä sopimusta synny, raukeaa tämä sopimus automaattisesti ilman eri ilmoitusta.

Työajan pidentäminen 24 tunnilla vuodessa

Kuukausipalkkaisten työntekijöiden työajan pidennys toteutetaan pidentämällä viikkotyöaikaa 30 minuutilla viikossa. Osa-aikatyössä pidennys toteutetaan samassa suhteessa kuin osa-aikatyöaika on täyteen työaikaan. Työajan pidennys ei koske tuntipalkkaisia työntekijöitä lainkaan.

Työajan pidennys tehdään 1.2.2017 lukien, joka tulee olemaan keskiviikko. Muutos astuu voimaan siis kesken työviikon tai -jakson. Työaika suunnitellaan siten, että työpäivää pidennetään 6 minuuttia/työpäivä työvuoroluettelon loppuun asti. Maksimissaan lisäys voi olla 30 minuuttia/viikko, mikäli käytössä on viikkoa pidempi tasoittumisjakso. Lisätyt minuutit/tunnit voidaan suunnitella tarpeen mukaan yhdelle tai useammalle päivälle huomioiden vuorokautisen työpäivän maksimipituus eri työaikamuodoissa. Seuraava uusi työvuoroluettelo suunnitellaan täysin uusien viikkotyöaikojen ja päivän arvojen mukaisesti.

Työajat erityöaikamuodoissa 1.2.2017 lukien

Työaikamuoto Vrk työaika h/vrk Vko työaika h/vko/jakso Päivän arvo Työajan lyhennys/vuosi
Yleistyöaika 8 38.50 7.46  
Toimistotyöaika 7.40 38 7.36  
Jaksotyöaika 10 ja
yövuorossa 12
116.30/3 vko
233/6 vko
7.46  
6§, 1b mukainen
yleistyöaika 40h/vko
8 40 8 5h/työssäolokuukausi
6§, 2b mukainen toimistotyöaika/ kesätyöaika   Pidennys 30 min/ Paikallisesti voidaan sopia toimistotyöajan pidentämisestä enintään 38 tuntiin tai kesätyöajasta.    

Tuntipalkanjakajat pysyvät ennallaan. Vain osa-aikatyössä jakaja muuttuu siten, että jakajana on viikkotyöajan suhde 38t 50 min viikkotyöajan jakajaan, kun se nyt on kuukauden säännöllisten työtuntien keskimääräinen lukumäärä. Vanhalla jakajalla tuntipalkka jäisi hieman liian alhaiseksi, kun säännöllinen työaika pitenee.

Esimerkki: Osa-aikatyöntekijän sovittu työaika on 20t/vk. Hänen kk-palkan jakajansa on 20/38,833 x 163 = 83,95

Paikallinen sopiminen

Paikallinen sopiminen työajoista muuttuu omaksi erilliseksi pykäläksi 7. Omana pykälänä se selkeyttää työajoista sopimista ja siihen liittyviä menettelyitä ja etenkin 2-portaista sopimista. 7§:ään on otettu mukaan Terveet ja tulokselliset työajat -oppaan paikallisen työaikasopimisen kaksivaiheinen malli, jossa sopimisen menettelytavat on viety kaaviomuotoon. Paikallisesti sovittaviin työaikajoustoihin tulee mahdollisuus sopia kuudesta kolmiviikkoisjaksosta viiden sijaan. Tällöin tasoittumisjakso voi siis olla enintään 18 viikkoa. Seitsemästätoista (17) kolmiviikkoisjaksosta sovittaessa on paikallisessa sopimuksessa on ilmoitettava se erityinen syy, miksi näin sovitaan. Lisäksi jaksotyössä voidaan sopia työvuoron pidentämisestä 15 tuntiin, kunhan työaika tasoittuu tasoittumisjaksolla työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan.

Neuvotteluissa sovittiin myös työaikapankista. Työaikapankkisopimus voidaan tehdä suoraan työnantajan ja työntekijän kesken. Sopimus on aina vapaaehtoinen. Työaikapankin osatekijöinä voivat olla: lisä- tai ylityö ja ylityön korotusosa, lauantai-, sunnuntai-, ilta- ja yötyökorvaus sekä varallaolokorvaus. Työaikapankkivapaa annetaan kokonaisina työpäivinä siten, että kokonaisen vapaapäivän pituus on työntekijän keskimääräinen vuorokautinen työaika. Vapaiden pitämisajankohdasta sovitaan joko järjestelmästä sovittaessa tai järjestelmän kuluessa. Sairaustapauksissa ennen vapaata tai sen jo alettua on yhden päivän karenssi.

Selviytymislauseke

Osana paikallisen sopimisen liitepöytäkirjaa 6 § on kilpailukykysopimuksen mukainen selviytymissopimus. Sopimuksen osapuolina ovat työnantaja ja allekirjoittajajärjestön luottamusmies ja lisäksi työntekijä hyväksyy osaltaan sopimuksen.

Sopimus voidaan tehdä erittäin painavista ja poikkeuksellisista taloudellisista syistä tilanteissa, joissa sopimus yhdessä muiden toteutettavien toimenpiteiden kanssa on välttämätöntä työnantajan toimintaedellytysten ja työpaikkojen turvaamiseksi. Taustalla on oltava taloudelliset vaikeudet, jotka johtaisivat työvoiman käytön vähentämisiin taloudellisilla perusteilla. Peruste on todettava paikallisesti yhteisesti. Lisäksi on arvioitava toimien tarve ja mitoitus sekä vaikutus kriisistä selviytymiseen yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa. Perusteena ei voi olla kilpailuedun hankkiminen suhteessa muihin alan yrityksiin.

Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja on oltava määräaikainen enintään vuoden mittainen sopimus, kuitenkin enintään voimassaolevan työehtosopimuskauden loppuun. Sopimuksen tehnyttä työntekijää ei voida lomauttaa, osa-aikaistaa tai irtisanoa taloudellis-tuotannollisin syin sopimuksen voimassaoloaikana eikä kahden kuukauden kuluessa sen päättymisestä.

Sopimus voidaan tehdä vain seuraavista taloudellisista etuuksista:

  • Lomaraha: Sopimus voi koskea lomarahan suuruutta, vapaaksi vaihtamista ja maksuajankohtaa.
  • Palkka: Työntekijän palkkaa voidaan sopia alennettavaksi enintään lomarahan poistoa vastaavalla määrällä. Palkkaa ei kuitenkaan voi sopia alle työntekijän tehtävänmukaisen saman paikkakuntakalleusluokan peruspalkkatason.

Mikäli yrityksen taloudellinen tilanne paranee odottamatta ja olennaisesti, voidaan sopimus irtisanoa kesken sopimuskauden 3 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen

Luottamusmiesten valintaan, tiedonsaantiin, ajankäyttöön ja koulutusoikeuteen tullee merkittäviä parannuksia. Oikeus valita alueellisia luottamusmiehiä selkiytyy.
Luottamusmiehen oikeus saada tietoja laajenee. Nykyisten annettavien tietojen lisäksi työnantajan on annettava tiedot jatkossa työntekijän toimipisteestä, osa-aikaistetuista, ilmoitettava määräaikaisuuden peruste ja olennaiset paikallisen sopimisen neuvotteluihin liittyvät tiedot etukäteen ja pyydettäessä myös neuvotteluiden aikana sekä pyydettäessä mahdollisuus kuulla paikallisen sopimusneuvottelun kannalta olennaisia yrityksen palveluksessa olevia asiantuntijoita ja niin sovittaessa muitakin asiantuntijoita.

Mitoitetuissa tehtävissä toimivan luottamusmiehen ajankäyttöön saatiin taulukko, jossa vapautusaika perustuu edustettavien määrään.

Työntekijöiden lukumäärä Vapautuksen määrä tuntia / kolme viikkoa
2–25 2–5 t.
26–50 5–10 t.
51–100 10–14 t.
101–200 13–20 t.
201–300 17–28 t.
301–800 24–50 t.
801– kokonaan työstä vapautettu

Mikäli luottamusmiehen vapautus työstä on jo nyt suurempi kuin mitä ko. taulukko antaa, ei työnantajalla ole oikeutta vaatia ajankäyttöä pienennettäväksi taulukon perustella, koska työstä vapautusaikaa arvioidaan taulukon lisäksi edelleen myös riittävyyden perusteella.

Luottamusmies, joka ei työskentele mitoitetuissa tehtävissä, saa vapautusta edelleen riittävästi entisin perustein. Vapautustaulukko koskee juuri mitoitetuissa tehtävissä olevien luottamusmiesten vapautusta, koska heidän on vaikea päästä hoitamaan luottamusmiestehtäviä ilman, että lain edellyttämä miehitys säilyy työpaikalla. Taulukko auttaa myös työnantajaa suunnittelemaan työtä ja varaamaan lisäresurssia tarvittaessa luottamusmiehen ollessa vapautettuna työstään.

Kaikille varsinaisille luottamusmiehelle tulee ehdoton oikeus 6 ay-koulutuspäivään vuodessa ja koulutuspäivän sijoittuessa luottamusmiehen tavanomaiselle työpäivälle se rinnastetaan työvuoroluettelossa työajaksi keskimääräisen työpäivän verran. Kaikille varaluottamusmiehille tulee ehdoton oikeus 3 ay-koulutuspäivään vuodessa. Osallistuminen ammattiyhdistyskoulutukseen ei vähennä oikeutta ammatilliseen koulutukseen.