Siirry sisältöön

Sosiaalipalvelujen roolia vahvistettava sote-uudistuksessa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta on tulossa toiveiden tynnyri, pelkää JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Kansalaisten toiveet ja tarpeet ovat jäämässä taka-alalle.
– Nyt halutaan ratkoa niin monta asiaa, että on pelättävissä, ettei mitään niistä saavuteta.

Sote-nimisellä hopeanuolella pitäisi parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta, luoda Suomeen uusi maakuntahallinto, kattaa merkittävä osa julkisen talouden kestävyysvajeesta, kehittää valinnanvapautta ja toimia elinkeinotoiminnan ajurina, Eloranta listaa.
– Näin monen asian ratkominen hyvin lyhyessä ajassa ja niukoin resurssein vaikuttaa mahdottomalta. Siksi olisi syytä keskittyä viemään eteenpäin vain uudistuksen kaikkein olennaisimpia tavoitteita.

Monien ja keskenään ristiriitaistenkin tavoitteiden lisäksi sote-uudistus etenee hyvin terveydenhoitopainotteisesti. Julkista keskustelua hallitsee terveyspuoli: miten nopeasti pääsee terveyskeskukseen lääkäriin tai mihin sijoitetaan täyden palvelun päivystyssairaala. Sosiaalipalvelujen tulevaisuus tuntuu jääneen kokonaan taka-alalle.
– Ne kuitenkin ovat monille ihmisille hyvin keskeisiä palveluja oman elämän hallinnan ja arjen sujumisen kannalta.

Sosiaalipalvelut ovat myös mitä suurimmassa määrin lähipalveluja. Digitalisointi tai maantieteellinen keskittäminen vaikuttavat vahvasti niiden saatavuuteen. Sosiaalipalveluja tarvitsevat usein ne, joilla on erityisiä haasteita elämässään.
–  Silloin sosiaalipalvelujen pitäisi olla siellä missä ihmisetkin ovat eikä päinvastoin. Sosiaalipalvelujen uudistaminen terveydenhuollon logiikalla ei ole oikea ratkaisu.

Päätavoite ei voi olla yritysten hyvinvointi

Eloranta huomauttaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävä on vain ja ainoastaan edistää ihmisten terveyttä, hyvää elämää ja sosiaalista hyvinvointia. Sen tehtävä ei siis ole kasvattaa yritysten hyvinvointia tai voitonmahdollisuuksia. Nyt sote-uudistuksessa kuitenkin pidetään vahvasti esillä valinnanvapauden ja yritystoiminnan edistämistä, nimenomaan toisiinsa kiedottuina.
– Valinnanvapaudesta on tullut sote-uudistuksen mantra ilman tarkempaa määrittelyä tai arviota siitä miten se vaikuttaa palvelujen saatavuuteen, laatuun ja kustannuksiin.

Suomen Yrittäjät esitti tänään torstaina, että valinnanvapaus ulotettaisiin kaikkiin perustason sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä soveltuvin osin erityistason palveluihin.

Valinnanvapaus ei saa muodostua valinnan pakoksi, Eloranta painottaa. Erityisesti sosiaalipalvelujen käyttäjät eivät aina osaa tai jaksa valita palveluntuottajaa tai vertailla arvioita niistä netissä. Näin valinnanvapaudesta voi käytännössä tulla osalle kansalaisia aktiivinen väylä palvelujen ulkopuolelle.

Valinnanvapaus tuo myös kustannuksia, Eloranta muistuttaa. Sen ylläpitäminen vaatii valvontaa ja ohjausta; sitä paljon paheksuttua byrokratiaa. Valinnanvapauden kokonaiskustannuksista on kovin vähän tietoa.

Elinkeinoelämää edustava EK valittaa, etteivät yksityiset yritykset ole tasapuolisessa kilpailuasemassa julkisten palveluntuottajien kanssa. Tänään on oikein ’moukaroi julkista sektoria, saat karkkia –päivä’, Eloranta huokaa.
– Julkinen sektori on luotu palvelemaan ihmisiä tasavertaisesti varallisuudesta riippumatta. Sen logiikka ei ole tuottaa yrityksille voittoa vaan pitää yhteiskunta koossa ja turvallisena.

Valinnanvapaus typistää kansalaisen pelkäksi kuluttajaksi, Eloranta summaa. Se on yritysten etu, mutta ei yhteiskunnan.
– Toimiva, yhteisesti verorahoilla rahoitettu  ja kaikille tasaveroisesti tuotettu sosiaali- ja terveydenhuolto on kuitenkin toimivan yhteiskunnan perusinfrastruktuuria. Sellaisena se on syytä pitääkin.

Lisätietoja:Jarkko Eloranta 0400 912 399