Siirry sisältöön

Julkisen alan ammattiliitot: Tuottavuus paranee työtä kehittämällä, ei työaikaa pidentämällä

Julkisen sektorin eli kunta-alan, valtion ja kirkon työnantajat esittävät (HS 3.2.2015), että julkiset palvelut tuotettaisiin nykyisellä tai vähemmällä henkilöstöllä ja tuottavuutta nostettaisiin pidentämällä työntekijöiden työaikaa. Näillä keinoin julkisen työn tuottavuutta saataisiin niiden mielestä parannettua.

Julkisen sektorin ammattiliitot ovat ylpeitä siitä, että kansainvälisissä kilpailukykymittauksissa Suomen julkinen sektori on todettu huipputoimivaksi. Tämän menestyksen myös työnantajat ulostulossaan mainitsevat, samoin halunsa olla mukana uudistamassa suomalaista työelämää Euroopan parhaaksi. Ammattiliitot jakavat tämän tavoitteen täysin, ja yhteinen työ sitä kohti onkin julkisella sektorilla jo aloitettu.

Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ovat sopineet yhteisistä työelämän ja tuottavuuden kehittämisohjelmista, joita parhaillaan pannaan toimeen työpaikoilla. Kunta-alalla kehittämisohjelma syntyi nimenomaan ammattiliittojen aloitteesta. Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan sisältyvät työhyvinvointia ja johtamista kehittävät toimenpiteet.

Matkaa Euroopan parhaaksi työelämäksi siis jo taitetaan yhdessä, mutta kilometrejä kyllä riittää edessä. Julkinen sektori on viime vuodet elänyt jatkuvien muutosten, säästöjen, tehostamisten ja henkilöstöleikkausten aikaa. Monet julkisen sektorin työt ovat henkisesti ja fyysisesti kuluttavia. Selvitysten mukaan yhä useampi julkisen alan työntekijä joutuu väkivallan kohteeksi. Jaksamista koetellaan ja poissaoloja on jo nyt paljon.  Yhä jatkuvat rankat ja suuret rakennemuutokset heikentävät työhyvinvointia entisestään. On epäselviä prosesseja, hataria työnkuvia, johtamisvajetta ja epävarmuutta. Harmaa ylityö on lisääntynyt; tosiasiallinen työaika on virallista pitempi, eikä korvauksia makseta.

Kaikki tämä ruokkii tehottomuutta ja pahoinvointia, ja työn ja palvelujen tuloksellisuus heikkenee. Kevan arvion mukaan pelkästään kunta-alalla työkyvyttömyys aiheuttaa vuosittain 2 miljardin euron kustannukset.

Työnantajat toteavat, että julkisella sektorilla vuosityöaika on lyhyempi kuin yleisillä työmarkkinoilla. Ammattiliitot muistuttavat, että vastaavasti työurat julkisella sektorilla ovat pitkiä, ja henkilöstöllä on entistä suurempi halu ja kyky työskennellä pidempään. Työnantajien pitäisi vaalia ja tukea tätä kaivattua halua eikä pyrkiä ottamaan ihmisistä irti yli 100 prosentin suoritusta hetken aikaa ja pudottamaan heidät sitten ulos työelämästä.

Uudet toimintatavat ja digitalisaatio  ovat tervetulleita, mutta niistä saadaan toivottua hyötyä vain, jos henkilöstön osaamisesta ja perehdyttämisestä huolehditaan kunnolla. Kaikkien henkilöstöryhmien osaamisen kehittämiseen on satsattava paljon nykyistä enemmän.

Työajan pidentäminen tuskin tuo työnantajien olettamaa tuottavuushyötyä.  Jos työn rasittavuus kasvaa, työtahti ei nopeudu vaan hidastuu, semminkin, jos työhyvinvointia tukevat toimet ja järjestelyt jäävät niukoiksi tai ne voimavara- ja rahoitusleikkausten takia resursoidaan huonosti.

On tärkeää muistaa, että työajoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksissa, osana työehtojen kokonaisuutta. Työajan pidentäminen ilman korvausta olisi palkanalennus. Palkanalennus ei motivoi eikä lisää työhyvinvointia, jaksamista ja tuottavuutta. Sen sijaan tulos paranee, kun henkilöstö pääsee vaikuttamaan omaan työhönsä, minkä meneillään olevat kehittämisohjelmat osaltaan mahdollistavat.

Lisätiedot:

JUKO, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö
puheenjohtaja Olli Luukkainen 0500 652 872

KoHo, Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö
puheenjohtaja Rauno Vesivalo (Tehy) 040 587 4346
puheenjohtaja Silja Paavola (SuPer) 050 527 5085

Kunta-alan unioni
puheenjohtaja Jarkko Eloranta (JHL) 0400 912 399
puheenjohtaja Maija Pihlajamäki (Jyty) 0400 537 756

Palkansaajajärjestö Pardia
puheenjohtaja Niko Simola 040 566 8517