Siirry sisältöön

Eloranta: Julkisen talouden hoito on politiikkaa ja valintoja

Talouspapisto tarjoaa julkisen sektorin rankkaa supistamista lähes ainoana keinona talouden tervehdyttämiseen. Näkemys saa runsaasti tilaa mediassa, kuvaa talouskeskustelua JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
– Pakkoleikkauspuheiden pauhu peittää nyt sen tosiasian, että julkisen talouden hoito on myös politiikkaa. Se ei ole väistämättömyyksien tiedettä, jonka tulkitseminen kuuluisi yksin ekonomisteille ja heidän joukostaan rekrytoiduille virkamiehille.
– Vaihtoehtoja on aina. Valintojen tekeminen on poliitikkojen asia.

Eloranta toteaa, että eurokriisi, talouden alavireisyys, julkisten palvelujen leikkaukset, rakenneuudistukset ja lukemattomat muut talouden asiat ovat tätä nykyä uutisten päivittäistä peruskauraa.
–  Näkökulma on usein se, että me Suomessa olemme eläneet rankasti yli varojemme, paisuttaneet julkista sektoriamme, laventaneet julkisia palvelujamme ja jakaneet avokätisesti sosiaalitukea. Siksi meidän on nyt vuosiksi eteenpäin pakko kiristää vyötä ja lopettaa ylivelkaantuminen ja eläminen lastenlastemme rahoilla.

Lääkkeeksi tarjotaan leikkauksia. Julkista sektoria pitää karsia, julkisen työn tekijöitä vähentää ja työn tarjontaa eli työnhakijoiden määrää kasvattaa etuisuuksia karsimalla.
– Nämä lääkkeet eivät tehoa tautiin, jonka syyt ovat muualla. Ne ovat kysynnän heikkoudessa, pitkittyneessä ja lisääntyvässä työttömyydessä ja eriarvoisuuden kasvussa. Ja liian pitkään vallinneessa uskossa yhden vaihtoehdon talouspolitiikkaan.

Taloustieteilijöistä on tullut aikamme papistoa, joka kertoo, millaiseen syntiin tavallinen kansalainen on langennut hyväksyessään hyvinvointivaltion ja hyvän elämän ehdot jokaiselle. Esimerkiksi kattavat, kaikille kuuluvat julkiset palvelut, progressiivisen verotuksen, 38 tunnin viikkotyöajan ja 500 päivän työttömyysturvan.

Palvelut ovat investoimista kasvuun

Eloranta huomauttaa, että julkinen talous investointeineen ja julkiset palvelut poikivat muutakin kuin toimeliaisuutta ja kysyntää. Hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot takaavat kansalaisille hyvän elämän rakennuspuut.
– Ne  luovat vakaata ja turvallista yhteiskuntaa, kannustavat riskinottoon ja muutoksensietoon. Ne panevat liikkeelle yhteiskunnan kaikki resurssit, mikä kasvattaa sekä taloutta että yhteistä hyvinvointia.

Koulutus, tutkimus, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut sekä hyvä hallinto luovat voimavaroja niin yksilöille kuin koko yhteiskunnallekin.
– Siksi panostukset julkisiin palveluihin ovat investointeja tulevaan kasvuun ja hyvinvointiin. Ne eivät ole pelkkiä välittömiä kulutusmenoja, joista voidaan tinkiä keveillä perusteilla.

Elorannan mukaan on korkea aika tuoda erilaisia sävyjä talouspoliittiseen keskusteluun.
– Eduskuntavaalien alla jos milloinkaan on tärkeää haarukoida vaihtoehtoja ja eri näkökulmia. Vaalit ovat mahdollisuus vaikuttaa Suomen suuntaan ja täällä harjoitettavaan talous -, työllisyys- ja hyvinvointipolitiikkaan.

Eloranta puhui keskiviikkona Helsingissä tilaisuudessa, jossa julkistettiin kirja Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt? Asiantuntija-artikkeleista koostuvan kirjan julkaisi Palkansaajien tutkimuslaitos JHL:n tuella.

Lisätietoja: Jarkko Eloranta 0400 912 399