Siirry sisältöön

Lausunto varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksistä

JHL toteaa, että nykyistä päivähoitolakia on tarpeen uudistaa ja saattaa lainsäädäntö nyky-yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi. Tältä osin työryhmän esitykset vastaavatkin JHL:n mielestä tämän ajan tarpeisiin ja mahdollistavat varhaiskasvatuspalveluiden kehittämisen lapsen edun mukaisesti sekä lapsen oikeuksia vahvistaen.

Kunnan yleisestä järjestämisvelvolisuudesta JHL esittää, että pykälään lisätään täydentävä momentti/lisäpykälä (4a§), jossa määritellään kunnan velvollisuus tehdä lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointia tapauksissa, joissa:
1. valmistellaan lainsäädäntöä, jolla on vaikutuksia lasten varhaiskas-vatukseen, lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin tai kasvu- ja elin-oloihin
2. valmistellaan valtion tai kunnan talousarviota
3. kunnassa valmistellaan lasten muiden palvelujen järjestämistä tai palveluverkkoa koskevia päätöksiä sekä
4. laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista maa-kuntakaavaa, yleiskaavaa, kuntien yhteistä yleiskaavaa, asemakaa-vaa tai rakennusjärjestystä.

Kunnan varhaiskasvatuspalvelujen järjestämistapojen osalta JHL on huolissaan siitä, että erot julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä uhkaavat kasvaa eikä kaikilla perheillä ole mahdollisuutta valita yksityistä palveluntuottajaa esimerkiksi silloin, kun lapsi tarvitsisi tukea kasvuun ja kehitykseen. Samoin monet kunnat ovat rajanneet palvelusetelit samoilta ryhmiltä.

JHL:n mielestä ei ole tarkoituksenmukaista kehittää yksityistä palvelutuotantoa vain ennalta määritellyn ja rajatun joukon palveluksi.

Lainsäädäntötasolla niin palveluseteliyrittäjiltä kuin yksityisiltä palvelutuottajilta tulee edellyttää laadultaan, sisällöltään ja palveluvalikoimaltaan samantasoista varhaiskasvatuspalvelua kuin julkiseltakin palveluntuottajalta (henkilöstön kelpoisuus, lain tavoitteet ja niiden toteuttaminen, lapsen tuen tarpeisiin vastaaminen jne.) Näin myös perheet tietävät, mitä palvelu pitää sisältää ja millaisia laatuvaatimuksia palvelutuottajalle on asetettu.

Henkilöstön tehtävien ja kelpoisuusvaatimusten osalta JHL on sitä mieltä, että kelpoisuuden saavuttaminen esimerkiksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajan, perhepäivähoitajan ja varhaiskasvatuksen avustajan tehtävään tulee olla mahdollista edelleen oppisopimussuhteessa.

JHL:n mielestä henkilöstön osaamiseen liittyvät kehittämistarpeet edellyttävät ensisijaisesti koulutusten sisällöllistä kehittämistä. Tehtävänimikkeiden erottaminen toisistaan esitetyssä muodossa ei tuo lisäarvoa varhaiskasvatuspalveluiden sisältöön.

Lastenhoitajan kelpoisuus tulee olla tasa-arvoinen muiden väestöryhmien hoitajien kelpoisuuksien kanssa. Säädöksillä ja ohjeilla ei saa rajata lähihoitajien koulutusohjelmasta riippuvaa sijoittumista lastenhoitajan tehtäviin. Lähihoitajat ovat varhaiskasvatuksen työntekijöistä ainoita, joilla on koulutuksen kautta osaamista pitkäaikaissairaiden lasten hoidon seuraamiseen ja lääkehoidon toteuttamiseen varhaiskasvatuksessa. Kaikilla lähihoitajilla on koulutusohjelmasta riippumatta tarvittava osaaminen työskennellä myös lastenhoitajan tehtävissä.

Lisäksi JHL esittää, että kelpoisuusehtoja laajennetaan koskevaan myös muita kuin työryhmän esityksessä mainittuja toisen asteen tutkintoja. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti ministeriöt velvoitetaan uudistamaan toimialoillaan kelpoisuusvaatimuksia siten, että kelpoisuuden tuottavia opintoja voidaan suorittaa nykyistä joustavammin.

JHL esittää, että perhepäivähoitajille luodaan ammatillinen väylä myös lastenhoitajan tehtäviin: 29§:n mukaisiin tehtäviin kelpoinen olisi myös perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittanut edellyttäen, että hän sen lisäksi on suorittanut tai täydentänyt opintojaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelman opinnoilla.

Henkilöstön mitoituksen, rakenteen ja täydennyskoulutuksen osalta JHL esittää, että päiväkodin henkilöstön mitoitusta koskevaa pykälää täsmennetään, jotta lapselle mahdollistetaan pysyvä ryhmä koko toimintavuoden ajan. Ryhmäkokoa ei voida ylittää. Ryhmät on aina muodostettava siten, että niissä voidaan saavuttaa toiminnalle laissa säädetyt tavoitteet.

JHL esittää myös, että nykyinen perhepäivähoidon ½ lapsi voisi olla yli 3-vuotias (nykyinen asetus mahdollistaa esikoululaisen tai perusopetuksen 1.luokalla olevan). Kuitenkin esikoululaiset ovat yhä enenevissä määrin esiopetuksen lisäksi päiväkodissa ja koululaiset aamu- ja iltapäivätoiminnassa eivätkä näin olleen lainkaan perhepäiväpäivähoidossa. ½ lapsen iän alentaminen mahdollistaa kunnissa myös sisarusten joustavamman sijoittamisen samalle hoitajalle ja tekee hoitoryhmästä toimivamman.

JHL esittää edelleen, että kolmen hoitajan perhepäiväkoti (ryhmäperhepäivähoitokoti) tulee säilyttää osana perhepäivähoitoa.

JHL:n koko lausunto varhaiskasvatuslain uudistamistyörymän esityksestä