JHL Motiivi - Silpputyön uraputkessa voi pärjätä

Monet valitsevat silpputyön vapaaehtoisesti. Kun epätyypillisistä työsuhteista on tullut tyypillisiä, ne eivät herätä epäilyjä työhistoriassa, vaan pikemmin myönteisiä mielikuvia tulevasta työntekijästä.

Silpputöiden tekijän tulee hallita oma osaamisensa, joka on hänen valttikorttinsa työmarkkinoilla.

– Nuoret sukupolvet pärjäävät pätkätöiden kanssa vanhempia paremmin, kun eivät ole muuhun tottuneet. Osa heistä nauttii esimerkiksi aikansa hallitsemisesta, kun voivat muun muassa jaksottaa paremmin mielensä mukaan työn ja loman. Ja moni heistä kokee silpputöiden mahdollistavan paremmin tehtäväkuvan rajaamisen sekä keskittymisen omaan osaamiseen, erikoistutkija Anu Järvensivu Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta kertoo.

Kun silpputyömarkkinoilla vallitsee työntekijöiden kannalta hyvä tilanne, voivat he jopa kilpailuttaa työnantajia vaatimalla parempia työsopimuksia. Tällaiset pätkätyöläiset ovat ihan yhtä varmoja tulevaisuudestaan kuin vakituisessa työssä olevat - tai varmempia. Ja silpputyöntekijöistä hyväosaiset voivat kieltäytyä tarjotusta pätkästä, jos se ei satu heitä miellyttämään. Jos oma ala alkaa kyllästyttää, niin pätkätyöläiselle alanvaihto ei tunnu ihan mahdottomalta ajatukselta. Edellyttäen, että hänellä on, mistä valita. Ja joku voi haluta pois oravanpyörästä, itsensä ja terveytensä uhraamisesta työlle ja valitsee siksi silpputyöt.

– Moni katsoo pätkätöiden tarjoavan enemmän mahdollisuuksia. He kokevat niiden jättävän tilaa muulle elämälle, Järvensivu huomauttaa.

Järvensivu mainitsee esimerkiksi eläkeikää lähestyvistä löytyvän niitä, jotka haluavat mitoittaa työnteon paremmin omaa jaksamistaan vastaamaan ja silloin silpputyöt voivat tarjota heille tarvitsemaansa joustoa. Lääkärit ovat pätkätöiden tekijöinä edelläkävijöitä: heistä moni valitsee mieluummin keikkatyön vakituisen työn sijaan.

– Kun silpputyötä vertaa tämän päivän erittäin vaativaan työelämään, niin silloin näkee sen myönteiset puolet.

Järvensivu vielä huomauttaa olevan monen kohdalla kiinni omasta ajattelusta, kuinka paljon antaa epävarman tulevaisuuden itseään ahdistaa. Oma aktiivisuus on edellytys työllistymiselle, vaikkei sekään aina riitä.

– Itsensä on kaikkensa yritettävä, niin se vain menee nykypäivänä.

Kun moni työntekijä työnantajien lisäksi kannattaa pätkätöitä, kehottaa Anu Järvensivu tarkistamaan työsopimuslakia. Sen tulisi paremmin vastata tämän päivän työelämää.

– Esimerkiksi kilpailukieltopykälää pitäisi edelleen väljentää ja salassapitovelvollisuutta höllentää. Kun työnantajat eivät halua enää sitoutua työntekijöihinsä, niin myös työntekijöiden tulee saada kaikin hyvän tavan mukaisin keinoin varmistaa itselleen taas seuraava työsuhde, Järvensivu huomauttaa.

Järvensivu löytää myös muualta työsopimuslaista ristiriitaisuuksia vallitsevan todellisuuden kanssa. Muun muassa pääsääntö, että työtä on tehtävä pysyvissä työsuhteissa, on lähtökohtana aika ongelmallinen.

– Elämme yhteiskunnassa, jossa työt tehdään yhä enenevästi pätkäsuhteissa. Ja myös muut työsuhdemuodot ovat yleisiä, kun aiempaa palkkatyötä tehdään nykyään yrittäjinä ja freelancereina.

– Lainsäädännöllä tulisi enemmän näitä kaikkea tukea ja niille tulisi antaa enemmän tilaa. Mutta työelämän käytäntöjen uudistaminen vaatii yhteiskunnallista keskustelua yhteisten pelisääntöjen löytämiseksi.

Toistaiseksi työnantajapuoli tuntuu kuitenkin peräänkuuluttaneen joustavaa työvoimaa ja samalla vastustaneen sen edellytyksiä. Kuten esimerkiksi vastikään julkisuudessa esitetyt toiveet pätkätyöläisten omasta vuosilomapankista sai siltä aika kylmän vastaanoton.