JHL Motiivi - Liiton näytön paikka

Maailmanlaajuinen talouskriisi ei vielä ole paljastanut koko voimaansa, jolla se koettelee Suomea. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ennakoi talouskasvun painuvan tänä vuonna 4,4 prosenttia miinukselle.

Varaudumme pahimpaan 1 2 3
Suomen talous on taantumassa. Miten se näkyy kuntien ja valtion työntekijöiden arjessa, lomautuksina, irtisanomisina, säästöinä?

Motiivin kolmiosaisen sarjan viimeisessä osassa kerrotaan, miten JHL on varautunut kuntatalouden taantumaan.

Sarjan edelliset osat on julkaistu Motiivissa 1/09: yhteistoimintamenettely ja 2/09: säästökeinot.

Kuntatalouden ensi vuodeksi ennustettu taantumamyräkkä ei vielä tule iholle, mutta helmikuusta lähtien poliittinen tuiverrus on tunkenut päällystakin läpi. Ensin Suomen Kuntaliitto esitti valtiolle miljardin euron kuntapalvelujen pelastusohjelmaa, joka sai järjestöiltä suopean kannatuksen. Sitten hallitus ja työmarkkinajärjestöt tekivät sosiaalitupon. Mutta helmikuun viimeisellä viikolla tuli lunta tupaan: Vanhasen hallitus pisti kolmikannan sukset pahasti ristiin esittämällä eläkeiän nostoa kahdella vuodella, 65-vuoteen.

Valtakunnallista ratkaisua odotellessa kunnat joutuvat avaamaan talousarvionsa ja ratkaisemaan supistuvien verotulojen ja kasvavien menojen mahdottoman yhtälön. Menot on sopeutettava aleneviin tuloihin.

Suuri osa JHL:n, edunvalvonnan toimijoista, luottamusmiehistä ja yhdistyksen aktiiveista muistaa elävästi edellisen laman, jolloin henkilöstömäärää karsittiin ankaralla kädellä.

– Enää ei vastaavia karsintamahdollisuuksia ole. Säästökeinona laajat irtisanomiset ja lomautukset eivät ole mahdollisia, sillä kouluja ja vanhainkoteja ei voi sulkea, sanoo toimitsija Hannu Kanerva Pirkanmaan aluetoimistosta.

Lamamielialaan ei hänestä ole perusteita. Kuntatalouteen perehtyneenä hän muistuttaa, että kuntien talous on kohtuullisen hyvässä kunnossa verrattuna 90-luvun lamaan.

– Pelkään taantuman vauhdittavan lyhytnäköistä palvelujen ulkoistamista. Kunnat todennäköisesti nopeuttavat sellaisen tilaaja-tuottajamallin käyttöönottamista, johon sisältyy ajatus ulkopuolisten palveluntuottajien lisäämisestä, Kanerva arvioi.

Lamakokemukset opiksi
– Liitto on varautunut vaikeisiin neuvottelutilanteisiin paikallisesti ja valtakunnallisesti, vakuuttaa JHL:n johtava neuvottelupäällikkö Jouko Launonen.

Edellisen, 90-luvun laman kokemukset tutkitaan liitossa tulevaa varten tarkoin.

– Jälleen henkilöstö laitetaan vastaamaan koko kunnan talousongelmista, Launonen hirtehisesti heittää viitaten Vanhasen hallituksen esitykseen sopimusten aientamisesta.

Sopimusten aientamiselle tai korotustason alentamiselle hänestä ei ole pakottavaa tarvetta.

– Järjestelyvarat on sovittu eikä millään JHL:n edustamilla sopimusaloilla ole kaaosta, hän kuittaa.

– Mutta jos syntyy laaja, kaikkia sopimusaloja koskeva tarve sopia toisin, silloin tilanne heijastuu meidänkin edustamille aloille, hän lisää.

Vääntöä säästöistä
Työnantajan väläyttämät palkanalennukset ovat nousseet säästölistalle Tampereella, jossa henkilöstöjärjestöt ovat sen saman tien torjuneet. Varapääluottamusmies Kirsileena Nurmikolu luettelee työntekijäpuolen neuvottelulistalta löytyvän vapaaehtoisia palkattomia
vapaita, osa-aikatyötä ja vuorotteluvapaata, ylityöstä pidättäytymistä ja työaikapankkia.

Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi on neuvottelupöydässä monessa kunnassa. Kuopion tapaan osassa on asiasta paikallinen sopimus jo tehtykin.

– Aluetoimisto on perustanut luottamusmiesten tueksi projektiryhmän, kuten teimme Varkauden talouden sopeuttamisohjelmaa varten, kertoo aluepäällikkö Kari Ervelius JHL:n Pohjois-Savon aluetoimistosta.

Syynä on Kuopion kaupungin kolmivuotinen toimintamuutos ja siihen liittyvät mittavat säästötavoitteet. Tänä vuonna haetaan 11,6 miljoonan euron säästöä, joista yli puolet kertyy henkilöstömenoista.

– Irtisanomisilta on vältytty, mutta lomautukset koskevat koko henkilöstöä: opettajat 8, muu henkilöstö 14 työpäivää, Ervelius kertoo.

Säästöt kuormittavat
JHL suhtautuu kriittisesti lomarahojen vapaaksi vaihtamista koskevien paikallisten sopimusten tekemiseen. Syynä ovat 90-luvun laman aikana niistä kertyneet kokemukset. Lomarahan vaihtosopimuksia käytettiin erityisesti naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla. Miesvaltainen tekninen sektori säästi henkilömenoja lomauttamalla väkeä. Seurauksena oli ammattialojen vuosiansioiden eriytyminen.

Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi lisäsi töihin jääneiden uupumista, eikä sairauslomakierrettä ole vieläkään saatu täysin katkaistua.

Lomarahavapailla olevien työpanos jäisi tässäkin taantumassa mitä todennäköisimmin paikkaamatta. JHL:n mielestä henkilökunnan lisävapaat vain lisäisivät entisestään työkuormitusta.

– Kuitenkin päätösvalta on luottamusmiehillä ja yhdistyksillä. Liitto ei ole ohjeistanut, millaisia paikallisia sopimuksia niiden tulisi tehdä, Launonen painottaa liiton hallituksen linjauksen mukaisesti.

Työsuhdeturvaa liitoskunnissa
Lomautusten käyttöön liittyvä vaikeusaste kasvaa etenkin puitelain mukaisissa uusissa liitoskunnissa. Viiden vuoden irtisanomissuoja antaa Launosen mielestä turvaa henkilöstölle myös lomautuksia vastaan.

– Näissä liitoskunnissa myös lomautukset ovat meidän, kuten kaikkien pääsopijajärjestöjen mukaan mahdottomia toteuttaa. Me sopijajärjestöjen neuvottelupäälliköt lähdemme siitä, että lomautuksen peruste on sama kuin irtisanomisen peruste, ja silloin suoja pätee, Launonen tulkitsee.

Käytännössä tulkinnan kestävyyttä ei ole jouduttu testaamaan, sillä liitoskunnissa ei lomautuksista ole ainakaan vielä keskusteltu.

Sopimus sallii, toinen kieltää
JHL:n sopimusaloilla on erilaisia määräyksiä lomarahasopimuksen tekemisestä. Yksi sallii, toinen kieltää.

Sopimuksista suurin, kunta-alan työ- ja virkaehtosopimus KVTES, lähtee siitä, että lomarahat voi vaihtaa vapaaksi vain sopimalla asiasta paikallisesti sopijajärjestöjen kesken. Tuntipalkkaisten sopimus ei tätä mahdollisuutta tunne.

Valtion virkaehtosopimus, VVTES, poikkeaa tästä täysin. Se sallii henkilökohtaisen sopimisen työnantajan ja viranhaltijan kesken lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Kunnissa ei vastaavaa henkilökohtaista sopimista voi tehdä.

Yksityisen sosiaalipalvelualan sekä yksityisen opetusalan sopimukset tunnistavat vain taloudellisin ja tuotannollisin perustein tehtävän paikallisen sopimisen lomarahan vaihtamisesta vapaaksi. Yksityisen terveyspalvelualan sopimus ei anna vaihtoon mahdollisuutta.

Ja lopuksi työttömyyskassalle
Liiton työttömyyskassan palveluja kuntatalouden taantuma ei toistaiseksi ole ravistellut. Puhelinpalvelu vetää hyvin eikä maksatusviiveitä ole. Tammikuussa työttömyyskassaan soitettiin 6 300 puhelua. Vuodessa puheluita tulee 115 000.

– Varaudumme muutoksiin, seuraamme tiiviisti tilastoja ja palautteita. Syksyllä puheluiden, hakemusten ja maksatusten määrät tulevat lisääntymään, arvioi työttömyyskassan johtaja Pasi Koskinen.

Työttömyyskassan palveluvalmiutta parantavat uusi puhelintekniikka ja laajenevat nettipalvelut. Ne nopeuttavat asiointia ja lisäävät tavoitettavuutta. Kassa varautuu hakemusten määrän nopeaan kasvuun myös työjärjestelyillä ja lisäämällä resursseja; työntekijöitä koulutetaan ja uusia palkataan.

JHL:n toimialoilla työttömyysaste on 7 - 8 prosenttia. Viime vuonna päivärahan saajia oli 28 000 ja ansiosidonnaista päivärahaa maksettiin yhteensä 118 miljoonaa euroa. n

Nyt on Liiton näytön paikka