Varhaiskasvatuslain uudistus, vaihe 1

Varhaiskasvatuslain uudistuksen ensimmäinen vaihe tuli voimaan 1.8.2015. Lain uudistaminen etenee vaiheittain. Lasten päivähoidosta annetun lain nimi muuttuu varhaiskasvatuslaiksi. Päivähoitolaista ja -asetuksesta jää voimaan useita säännöksiä, jotka edelleen ohjaavat mm. henkilöstön kelpoisuuksia ja päiväkotien henkilöstörakennetta.

Lain hyväksymisen yhteydessä eduskunta hyväksyi myös lausuman, jonka mukaan hallitus seuraa uuden varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksia sekä vaikutuksia laatuun ja ryhmäkokoihin. Hallituksen on myös lain toisen vaiheen uudistamisen yhteydessä täsmennettävä keskeisiä määritelmiä. Hallituksen on annettava asiasta selvitys sivistysvaliokunnalle vuoden 2017 keväällä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua siten kuin hallitus linjaa toimintaohjelmassaan.

Varhaiskasvatuslaissa muuttuvat asiat

Säilyvät asiat

Muuttuvat asiat

Määritelmä ja tavoitteet (1§ ja 2a§)

Varhaiskasvatus määritellään ensimmäistä kertaa lain tasolla ja sille on asetettu kattavat tavoitteet.

  • Varhaiskasvatus = lapsen suunnitelmallinen ja tavoitteellinen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostama kokonaisuus, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.
  • Käsitteenä varhaiskasvatus korvaa lasten päivähoidon.
  • Varhaiskasvatuksen tavoitteet konkretisoituvat myöhemmin valmisteltavissa varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa.

Ryhmäkokoa koskevat uudistukset (5a§)

Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Ryhmäkoot koskevat kokopäivähoidossa olevia lapsia.

  • Alle kolmevuotiaita ryhmässä voi yhtä aikaa olla 12 lasta
  • Kolme vuotta täyttäneiden kohdalla ryhmässä voi olla 21 lasta.

Säännös ei estä erilaisten ryhmien muodostamista. Edelleen on mahdollista muodostaa esimerkiksi eri-ikäisten lasten ryhmiä.

Ryhmäkoosta säätäminen ei tarkoita myöskään sitä, että yhdessä ryhmässä olisi oltava aina kolme hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä.

  • Ryhmä voi koostua myös alle kolmesta henkilöstöön kuuluvasta ja näitä vastaavasta lapsimäärästä.
  • Toiminnassa voidaan myös käyttää edelleen erilaisia toiminnallisia pienryhmiä, jotka muodostetaan ryhmän sisältä tai tekemällä yhteistyötä muiden päiväkodin ryhmien kanssa.

Ryhmäkokosäännös ei myöskään estä sitä, että ryhmässä toimisi enemmän kuin kolme hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa henkilöä, kunhan lasten määrä pysyy säädetyissä rajoissa.

Erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevat lapset on otettava huomioon hoidettavien lasten lukumäärässä tai hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvien henkilöitten lukumäärässä, jollei päiväkodissa ole tällaisia lapsia varten erityistä avustajaa. Ryhmässä voi olla enemmän kuin kolme hoito- ja kasvatustehtävään osallistuvaa, kelpoisuusehdot täyttävää henkilöä, tai lasten määrä voi olla enimmäismäärää pienempi.

Uuden ryhmäkokoa koskevan säännöksen lisäksi edelleen sovelletaan päivähoitoasetuksen 6 §:ää lasten ja henkilöstön välisestä suhdeluvusta ja siitä poikkeamisesta. Näitä säännöksiä ei ole muutettu.

Lapsia päiväkotiin otettaessa ja ryhmiä muodostettaessa lähtökohtana on oltava se, että lain 5 a §:n ja asetuksen 6 §:n 1 ja 2 momentin mukaiset henkilöstömitoitukset toteutuvat.

Lapsia ei pidä sijoittaa ryhmään samalle paikalle, jos lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen samoina ajankohtina. Päiväkodeissa on kaikkina toimintapäivinä oltava käytettävissä vähintään suhdeluvun edellyttämä henkilöstöresurssi.

Ryhmiä ei voida muodostaa niin, että ryhmässä olisi enemmän kuin kolmea kasvattajaa vastaava lapsimäärä samanaikaisesti läsnä. Lapsia voi kuitenkin olla ”kirjoilla” enemmän kuin enimmäiskoon tai suhdeluvun mukaan säädetään.

Ryhmäkokoa ja suhdelukuja koskevia säännöksiä sovelletaan myös vuorohoidossa oleviin sekä erityistä tukea tarvitseviin lapsiin.

Asetuksen tarkoittamat poikkeamiset suhdeluvusta ovat satunnaisia ja lyhytaikaisia sekä luonteeltaan tilapäisiä.

Lasten läsnäolo varhaiskasvatuksessa perustuu ennakointiin ja suunnitelmallisuuteen. Päiväkodilla on mahdollisuus suunnitella käytettävissä olevia resurssejaan asetuksen 6 §:n 5 momentin mukaisesti ottaen huomioon etukäteen tiedossaan olevat lasten läsnä- ja poissaolot, ja myönnetyn paikan tosiasiallinen käyttö.

Poikkeaminen edellyttää kussakin päiväkodissa tilannekohtaista ja lapsen läsnäoloaikaan perustuvaa harkintaa.

Lähtökohtaisesti suhdeluvusta poikkeaminen asetuksen tarkoittamalla tavalla ei voi olla jatkuvaa eikä päivittäistä eikä se voi kestää koko toimintapäivää, vaan sen on oltava luonteeltaan lyhytaikaista ja satunnaista.

Henkilöstömitoitusta on noudatettava myös henkilöstön sairaus- ja vuosilomien, sekä muiden ennakoitavissa olevien poissaolojen, esimerkiksi koulutukseen osallistumisen vuoksi, sekä mahdollisten lomautusten aikana varautumalla niihin etukäteen. Suhdeluvusta poikkeaminen ei näiden syiden perusteella ole asetuksen mukaan mahdollista. Saman päivän aikana tapahtuviin yllättäviin sairauslomiin pitää pyrkiä saamaan sijainen mahdollisimman pian. Toiminnan järjestäjien on kiinnitettävä huomiota riittävään sijaisjärjestelmään.

JHL kehottaa, että ryhmäkokosäännöksistä ja suhdeluvuista poikkeaminen ilmoitetaan esimiehelle, sekä poikkeamat kirjataan seurantaa varten.

Varhaiskasvatusympäristö (6§)

Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Lisäksi edellytetään asianmukaisia toimitiloja ja toimintavälineitä, sekä esteettömyyden huomioimista.

Varhaiskasvatusympäristö kattaa toimintayksikön rakennetut tilat ja muun lähiympäristön, kuten piha-alueet. Se kattaa fyysisen toimintaympäristön lisäksi myös esimerkiksi psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön, jolloin esimerkiksi kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen kuuluisi kehittävästä, oppimista edistävästä sekä terveellisestä ja turvallisesta toimintaympäristöstä huolehtimiseen.

Pykälä asettaa velvoitteita tilojen ja välineiden suunnitteluun, hankintaan ja käyttöön. Lisäksi vahaiskasvatusympäristölle, tiloille ja välineille asettavat vaatimuksia myös muu lainsäädäntö, kuten rakentamista, terveydensuojelua, työsuojelua ja paloturvallisuutta koskevat säännökset ja ohjeet.

Päivähoidolle suunnattu turvallisuusopas (2007) on edelleen hyvä tietopaketti turvallisen ja terveellisen varhaiskasvatusympäristön arviointiin ja suunnitteluun. Havaituista puutteista on välittömästi ilmoitettava esimiehelle.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (7a§)

Päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä määrätään tarkemmin varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa.

Suunnitelman laatiminen perustuu henkilöstön vahvaan ammatillisuuteen, näkemykseen ja arviointiin lapsen kehityksen ja oppimisen vaiheista. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Suunnitelman laatiminen perustuu tarvittavaan monialaiseen osaamiseen.

Suunnitelman voi laatia lapsen kasvatukseen, opetukseen ja hoitoon osallistuva henkilö, mutta päiväkodissa sen laatimisesta kuitenkin vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Lastentarhanopettajan asiantuntijuutta käytetään perhepäivähoidossa olevan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä.

Lasten varhaiskasvatussuunnitelmia voidaan ryhtyä laatimaan viimeistään 1 päivänä elokuuta 2017, kun valtakunnalliset perusteet on hyväksytty. Suunnitelmassa sovittuja lapsen varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä olisi arvioitava ja suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Suunnitelmaa on kuitenkin tarkistettava aina, kun siihen on lapsen tarpeista johtuva syy.

Päivähoitolain kuntoutussuunnitelmaa ei enää tehdä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Tarpeen mukaan suunnitelmaan kirjataan myös lapsen lääkehoidosta sovitut asiat.

Lain perustelutekstien mukaan varhaiskasvatussuunnitelmat voidaan toteuttaa nykyisellä henkilöstömitoituksella. Siksi on tärkeää, että varhaiskasvatussuunnitelmien tekemiseen niin päiväkodeissa kuin perhepäivähoidossa varataan työaikaa ja tarvittavat resurssit esim. tietokoneet.

Osallisuus ja vaikuttaminen (7b§)

Lapsen varhaiskasvatusta suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa lapsen mielipide ja toivomukset on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehityksensä edellyttämällä tavalla.

Lapsen vanhemmille tai muille huoltajille on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heidän lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

Varhaiskasvatuksen asiantuntijavirasto (9§)

Alaan liittyvät asiantuntijaviraston tehtävät siirtyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Opetushallitukselle. Opetushallitus laatii ja päättää varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.

Yhteistyö (11§e)

Lakiin sisältyy myös uusi säännös eri tahojen yhteistyövelvoitteesta. Kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava yhteistyössä opetuksesta, liikunnasta ja kulttuurista, sosiaalihuollosta, lastensuojelusta, neuvolatoiminnasta ja muusta terveydenhuollosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.

Mikä säilyy?

Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen

Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on ensisijaisesti lapselle kuuluva oikeus. Lainsäädännössä ei ole rajoituksia lapsen subjektiiviseen oikeuteen.

Henkilöstön kelpoisuudet

Varhaiskasvatusalan henkilöstön kelpoisuusehtoihin sovelletaan edelleen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehtoja. Lakiuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa alan kelpoisuusehtoihin ei tullut muutoksia.

Henkilöstörakenne

Asetus lasten päivähoidosta määrittelee edelleen henkilöstörakenteen. Päiväkodissa tulee vähintään joka kolmannella hoito- ja kasvatustehtävissä toimivalla olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen 4 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus ja muilla hoito- ja kasvatustehtävissä toimivilla 5 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus.

Perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito

Perhepäivähoitoon ja ryhmäperhepäivähoitoon lain 1.vaihe ei tuo muutoksia. Ainoastaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä on oltava lastentarhanopettajan asiantuntemus käytettävissä.

Lisätietoa:
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote lain voimaantulosta 
Päivähoidon turvallisuussunnittelu  (pdf)

 

Uusimmat päivitykset

28.6.2017 Suomeksi » Jäsenyys » JHL:n jäsenedut » Lomaetuja ja alennuksia
26.6.2017 Suomeksi » Aluetoimistot » Oulu ja Kajaani
22.6.2017 Suomeksi » JHL-tieto » Päättäjät ja organisaatio » Edustajisto ja hallitus
22.6.2017 Suomeksi » JHL-tieto » Avoimet työpaikat
21.6.2017 Suomeksi » Jäsensivut » Omat JHL-sivut » Ammattialasivut » Puhdistus- ja ravitsemispalvelut » Puhtauspalvelualan verkosto
20.6.2017 Suomeksi » Jäsensivut » Omat JHL-sivut » Ammattialasivut » Henkilökohtaiset avustajat
20.6.2017 Suomeksi » Aluetoimistot » Pohjanmaa » Pohjanmaan hallinto- ja alueryhmä
20.6.2017 Suomeksi » Jäsensivut » Omat JHL-sivut » Yhdistyskirjeet
20.6.2017 Suomeksi » Jäsensivut » Omat JHL-sivut » Jäsenkirje Pointti
19.6.2017 Suomeksi » Jäsensivut » Aktiivien työkalut » JHL:n hallinnon päätösmuistiot