Hyvä vai hyödytön kehityskeskustelu?


JHL toteutti tämän vuoden helmi-maaliskuussa toimisto-, hallinto- ja IT-alan ammattilaisille kyselyn, jossa jäseniltä kysyttiin heidän tuntemuksiaan kehityskeskusteluista. Kysely lähetettiin reilulle 6000 JHL:läiselle. Vastauksia saatiin 1552, jolloin vastausprosentiksi tuli 25.

Kysely on osa liiton tämän vuoden ammatillista kärkihanketta ja sen tarkoituksena on tuottaa uutta, tuoretta tietoa jäsenten kehityskeskustelukokemuksista. Tietoa jalostetaan ja hyödynnetään kehittämistyössä ja tulevissa kehityskeskustelukoulutuksissa.

Alustavat tulokset osoittavat, että kehityskeskustelut koetaan hyvin ristiriitaisesti. Mahdollisuus hyvään kehittämiseen olisi, mutta jostain syystä kehitystä ei aina tapahdu.

”Jokseensakin turha keskustelu, vaikka siitä voisi saada hyötyä irti paljonkin. Tuntuu, että asiat jäävät puheen tasolle, eivätkä tule käytäntöön”


Työuran pituus ei korreloi keskustelujen määrän kanssa

Kyselyn taustatietojen yhteydessä vastaajilta kysyttiin, kuinka kauan he olivat olleet työelämässä sekä kuinka monta kehityskeskustelua he olivat käyneet. Lisäksi kysyttiin, koska vastaajat viimeksi olivat käyneet kehityskeskustelun.

Tuloksista voidaan havaita, että vaikka vastaajat olivat olleet työelämässä keskimäärin 30 vuotta, ei käytyjen kehityskeskustelujen määrä kuitenkaan ollut erityisen suuri. Yli 40 % vastaajista oli käynyt vain 1-5 kertaa kehityskeskustelun ja 33 % oli käynyt 6-10 kertaa. Vain joka kymmenes oli käynyt yli 15 kertaa keskustelun.

Pitkällä työuralla ei näin ollen näyttäisi olevan yhteyttä kehityskeskustelujen käymisen määrään. Huomionarvoista on myös se, että kolme neljästä vastaajasta on kuitenkin käynyt kehityskeskustelun viimeisen puolen vuoden tai vuoden aikana.

Onko aktiivisuus kehityskeskustelujen käymiseen siis lisääntynyt organisaatioissa viime vuosina ja mistä tämä kertoo? Kertooko se esimiesten aktiivisuudesta pitää keskusteluja vai henkilöstöhallinnon osaamisen johtamisen lisääntymisestä vai jostain muusta?

Kaavamaisuus – hyvä vai huono asia?

Tuloksista voidaan alustavasti havaita, että vastaajilla näyttäisi olevan melko hyvin tietoa kehityskeskusteluista yleensä ja myös sekä omat että esimiehen vastuut ja velvollisuudet kehityskeskusteluissa tiedetään.

Suurimmalla osalla vastaajista oli kehityskeskustelujen tarkoitus selvä. Yli puolet vastaajista oli saanut perehdytystä kehityskeskustelujen käymiseen, mutta toisaalta lähes 40 % ei ollut saanut. Myönteistä oli, että vastaajista ¾ koki käydyn kehityskeskustelun mahdollistaneen avoimen vuoropuhelun. Toisaalta kolmella neljästä vastaajasta oli kokemus kehityskeskusteluista kaavamaisina vuosittain toistuvina rutiineina. Tästä herää kysymys, onko kaavamaisuus tässä kyselyssä koettu myönteisenä vai kielteisenä asiana.

Ristiriitainen hyötynäkökulma

Kehityskeskusteluihin valmistaudutaan vastaajien mukaan hyvin ja yli 60 % kokee, että konkreettisia työtavoitteita asetetaan esimiehen kanssa kehityskeskustelun pohjalta. Esimiehelle uskalletaan myös antaa monipuolista palautetta. Sen sijaan yli puolet vastaajista kokee, ettei kehityskeskustelussa sovittuja asioita seurata eikä keskustelua arvioida oppimismielessä esimiehen kanssa.

Vaikka kehityskeskustelut yli puolessa vastauksista on koettu oman työn kannalta hyödyllisinä, ei niitä kuitenkaan ole koettu oman ammatillisen kehittymisen kannalta yhtä hyödyllisinä.

Lähes 60 % ei ole voinut hyödyntää kehityskeskusteluja ammatillisessa kehittymisessään. Huomattava määrä vastaajista ei saa vastetta omaan ammatillisuuteensa kehityskeskustelussa, jonka päätarkoitus on ammatillisen osaamisen edistäminen! Puheet ja teot eivät myöskään ole kohdanneet, eivätkä keskustelut ole johtaneet käytännön tekoihin yli puolella vastaajista.

Kehityskeskusteluista sanotaan, että niiden avulla voidaan vaikuttaa omaan työhön, työolosuhteisiin ja hyvinvointiin työssä. Tämän kyselyn tulosten mukaan se ei kuitenkaan näyttäisi yli 50 %:n mielestä toteutuvan. Riittävästi monipuolista palautetta esimieheltään sai mielestään yli 60 % vastaajista ja noin kolme neljästä vastaajasta koki tulleensa kuulluksi kehityskeskustelussa, mikä on myönteistä.

Vaikka palautetta saadaan ja on kokemus, että tulee kuulluksi, ei kehityskeskustelu kuitenkaan innosta oman osaamisen ja työn kehittämiseen kuin puolella vastaajista. Myös kehityskeskustelun yhteys omaan uraan tulisi selkeyttää paremmin, koska vain kolmannes vastaajista koki kehityskeskusteluilla olleen suotuisa vaikutus omaan uraan.

Vastaajien vapaissa kommenteissa kielteisiä kommentteja oli puolet enemmän kuin myönteisiä. Erityisen usein kielteiset kommentit liittyivät kehityskeskusteluissa käytettäviin lomakkeisiin/kaavakkeisiin ja niiden käyttöön. Tämä herättää monia kysymyksiä, kuten onko todella kysymys lomakkeista, vai kulminoituuko lomakkeisiin jotain muuta kehityskeskusteluihin liittyvää, jota ei osata nostaa esiin. Vai tulisiko lomake-/kaavakekäytäntöjä kehittää toisenlaisiksi ja työntekijää paremmin palveleviksi.

Lisätietoja: työyhteisökehittäjä Heini Wink, 050 5891 326


Päivitetty: 5.5.2014

Uusimmat päivitykset

20.4.2017 Suomeksi » JHL-tieto » Avoimet työpaikat
19.4.2017 Suomeksi » Työelämä » Ammattialatoiminta » Sote-alojen ammatillinen kärkihanke
13.4.2017 Suomeksi » Jäsensivut » Aktiivien työkalut » Edunvalvonta » Kunta-alan edunvalvonta-asiat
13.4.2017 Suomeksi » Aluetoimistot » Kaakkois-Suomi » Kuntavaalit 2017
13.4.2017 Suomeksi » Jäsensivut » Aktiivien työkalut » Työsuojelumateriaalit » Työsuojelun kohdeviestit
13.4.2017 Suomeksi » Jäsensivut » Omat JHL-sivut » Jäsenkirje Pointti
11.4.2017 Suomeksi » JHL-tieto » Yhteystiedot » Jäsenpalvelun yhteystiedot
7.4.2017 Suomeksi » Jäsensivut » Omat JHL-sivut » Ammattialasivut » Opintopäivien koulutusmateriaalit
6.4.2017 Suomeksi » Jäsensivut » Omat JHL-sivut » Yhdistyskirjeet
6.4.2017 Suomeksi » Jäsensivut » Omat JHL-sivut » Sopimukset » Kunta-ala » Kohdeviestit